Ero sivun ”Sosiaalinen konstruktionismi” versioiden välillä

 

''(1) X:n ei tarvitsisi olla olemassa, tai sen ei tarvitsisi olla lainkaan sellainen kuin se on. X, tai X sellaisena kuin se on nyt, ei ole välttämätöntä seurausta asioiden luonteesta; X ei ole väistämätön.'' <ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hacking, Ian | Nimeke=Mitä sosiaalinen konstruktionismi on? | Selite=(The social construction of what?, 1999.) Suomentanut Inkeri Koskinen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-768-224-4}}</ref>

 

== Sosiaalinen konstruktionismi ihmistieteissä ==

 

Konstruktionistiset tutkimukset ihmistieteissä ovat yleensä tutkimuksia siitä, kuinka jokin nykyään itsestäänselvänä pidetty [[ajatus]], [[idea]] tai [[käsite]] on rakentunut historian saatossa ja sosiaalisten kehityskulkujen myötä. Hacking tarkastelee useita tällaisia tutkimuksia, joissa väitetään esimerkiksi asiantuntijuuden, dementian, kansakunnan, opettajien stressin ja zulunationalismin olevan sosiaalisesti rakentuneita. Konstruktionistisissa tutkimuksissa tyypillisesti väitetään, ettei tutkittavan asian, esimerkiksi kansakunnan käsitteen<ref>Tuija Pulkkinen: "Kielen ja mielen ykseys – 1800-luvun nationalismin erityispiirteistä ja perinnöstä poliittisessa ajattelussa", teoksessa Suomi – Outo pohjoinen maa?, toim. Lehtonen, PS-kustannus, Jyväskylä, 1999, s. 124-125.</ref>, tarvitsisi olla lainkaan sellainen kuin se on, ja kuvataan millaiset sosiaaliset prosessit ovat vaikuttaneet nykyään olemassa olevan käsitteen syntyyn.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hacking, Ian | Nimeke=Mitä sosiaalinen konstruktionismi on? | Selite=(The social construction of what?, 1999.) Suomentanut Inkeri Koskinen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-768-224-4}}</ref>

Joskus konstruktionistiset tuktkimukset ymmärretään väitteeksi, ettei rakentunut asia ole todella olemassa. Kuten Hacking huomauttaa, rakentuneet asiat, esimerkiksi talot, ovat olemassa. Konstruktionistisissa tutkimuksissa pyritään yleensä muuttamaan vallitsevaa käsitystä tutkittavan asian luonteesta, ei väittämään sitä olemattomaksi. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hacking, Ian | Nimeke=Mitä sosiaalinen konstruktionismi on? | Selite=(The social construction of what?, 1999.) Suomentanut Inkeri Koskinen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-768-224-4}}</ref> <ref>Tomi Kokkonen ja Inkeri Koskinen: Johdatus humanististen tieteiden filosofiaan, kurssi Helsingin yliopistolla, 2012.</ref>

 

Sosiaalinen konstruktionismi tieteentutkimuksessa voidaan ymmärtää joko varsin maltilliseksi tai hyvin jyrkäksi kannaksi.

Maltillisen tulkinnan mukaan voidaan ajatella, että tieteellinen tieto on sosiaalisesti rakentunutta, koska tutkimuskohteen ja tutkimuskysymysten valinta ja muotoilu on sosiaalinen prosessi, ja tieteessä käytetyt käsitteet ja merkitykset ovat sosiaalisia instituutioita. Jyrkän tulkinnan mukaan taas tieteelliset tosiasiat ovat sosiaalisesti rakentuneita. Kaikki tieteellinen tieto ja tieteellisiksi tosiasioiksi kutsumamme väitteet ovat yhteiskunnallisten olosuhteiden määräämiä ja koko maailma sellaisena kuin tiede sen kuvaa on sosiaalisesti rakentunut. Äärimmäinen versio jyrkästä konstruktionismista olisi universaali sosiaalinen konstruktionismi. Kuten Hacking huomauttaa, on hyvin vaikea löytää yhtään universaalia konstruktionistia, joka väittäisi aivan kaiken olevan sosiaalisesti rakentunutta. <ref>Panu Raatikainen: ''Ihmistieteet ja filosofia'', Gaudeamus, Helsinki, 2004, s. 56-64.</ref> <ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hacking, Ian | Nimeke=Mitä sosiaalinen konstruktionismi on? | Selite=(The social construction of what?, 1999.) Suomentanut Inkeri Koskinen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-768-224-4}}</ref>

Julkisessa keskustelussa sosiaalinen konstruktionismi samastetaan joskus jyrkkään konstruktionismiin tieteentutkimuksessa tai jopa universaaliin sosiaaliseen konstruktionismiin. On kuitenkin syytä huomata, ettei valtaosa konstruktionistisista tutkimuksista ota mitään kantaa kysymyksiin tieteellisen tiedon tai tieteellisten tosiasioiden rakentumisesta. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hacking, Ian | Nimeke=Mitä sosiaalinen konstruktionismi on? | Selite=(The social construction of what?, 1999.) Suomentanut Inkeri Koskinen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-768-224-4}}</ref>