Ero sivun ”Sosiaalinen konstruktionismi” versioiden välillä

ei muokkausyhteenvetoa
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
== Sosiaalinen konstruktionismi tieteentutkimuksessa ==
 
Sosiaalinen konstruktionismi on herättänyt yleistä huomiota tieteentutkimuksessa. [[Bruno Latour]] ja [[Steve Woolgar]] esittivät teoksessaan ''Laboratory Life: The Social Construction of Scientific Facts'' (1979), että tieteelliset tosiasiat ovat sosiaalisesti rakentuneita. Tieteensosiologiassa vaikutusvaltaisen [[Edinburghin koulukunta|Edinburghin koulukunnan]] nimekkäimmät edustajat [[Barry Barnes]] ja [[David Bloor]] ovat myös soveltaneet konstruktionistisia ajatuksia tieteen tutkimiseen.<ref>Panu Raatikainen: ''Ihmistieteet ja filosofia'', Gaudeamus, Helsinki, 2004, s. 58-64.</ref>
 
Sosiaalinen konstruktionismi tieteentutkimuksessa voidaan ymmärtää joko varsin maltilliseksi tai hyvin jyrkäksi kannaksi.
Maltillisen tulkinnan mukaan voidaan ajatella, että tieteellinen tieto on sosiaalisesti rakentunutta, koska tutkimuskohteen ja tutkimuskysymysten valinta ja muotoilu on sosiaalinen prosessi, ja tieteessä käytetyt käsitteet ja merkitykset ovat sosiaalisia instituutioita. Jyrkän tulkinnan mukaan taas tieteelliset tosiasiat ovat sosiaalisesti rakentuneita. Kaikki tieteellinen tieto ja tieteellisiksi tosiasioiksi kutsumamme väitteet ovat yhteiskunnallisten olosuhteiden määräämiä ja koko maailma sellaisena kuin tiede sen kuvaa on sosiaalisesti rakentunut. Äärimmäinen versio jyrkästä konstruktionismista olisi universaali sosiaalinen konstruktionismi. Kuten Hacking huomauttaa, on hyvin vaikea löytää yhtään universaalia konstruktionistia, joka väittäisi aivan kaiken olevan sosiaalisesti rakentunutta. <ref>Panu Raatikainen: ''Ihmistieteet ja filosofia'', Gaudeamus, Helsinki, 2004, s. 56-64.</ref> <ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hacking, Ian | Nimeke=Mitä sosiaalinen konstruktionismi on? | Selite=(The social construction of what?, 1999.) Suomentanut Inkeri Koskinen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-768-224-4}}</ref>
Julkisessa keskustelussa sosiaalinen konstruktionismi samastetaan joskus jyrkkään konstruktionismiin tieteentutkimuksessa tai jopa universaaliin sosiaaliseen konstruktionismiin. On kuitenkin syytä huomata, ettei valtaosa konstruktionistisista tutkimuksista ota mitään kantaa kysymyksiin tieteellisen tiedon tai tieteellisten tosiasioiden rakentumisesta. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hacking, Ian | Nimeke=Mitä sosiaalinen konstruktionismi on? | Selite=(The social construction of what?, 1999.) Suomentanut Inkeri Koskinen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-768-224-4}}</ref>
 
22

muokkausta