Wikipedia

Ero sivun ”Sosiaalinen konstruktionismi” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Viite
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Sosiologia}}
'''Sosiaalinen konstruktionismi''' (usein vain konstruktionismi) on yleisnimi erilaisille tutkimussuunnille, joiden taustaoletuksena on [[Tieto|tiedon]] ja [[Käsite|käsitteiden]] yhteisöllinen rakentuminen. Sosiaalinen konstruktionismi tarkastelee sosiaalisen todellisuuden ja [[merkitys]]ten rakentumista.<ref name="UTA">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiaalipsykologia/kulttuuri.html#Konstruktionismi | Nimeke=Sosiaalinen konstruktionismi | Julkaisu=Sosiaalipsykologian peruskurssi | Julkaisija=Tampereen yliopiston verkko-opinnot | Viitattu=3.6.2009}}</ref>
Tieteenfilosofi [[Ian Hacking]] on luonnehtinut konstruktionistisia tutkimuksia seuraavasti: jos tutkija väittää, että asia X on sosiaalisesti rakentunut, niin silloin hän uskoo seuraavaa:
 
(0) Nykyisessä tilanteessa X:ää pidetään itsestään selvänä; X vaikuttaa väistämättömältä.
(1) X:n ei tarvitsisi olla olemassa, tai sen ei tarvitsisi olla lainkaan sellainen kuin se on. X, tai X sellaisena kuin se on nyt, ei ole välttämätöntä seurausta asioiden luonteesta; X ei ole väistämätön. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hacking, Ian | Nimeke=Mitä sosiaalinen konstruktionismi on? | Selite=(The social construction of what?, 1999.) Suomentanut Inkeri Koskinen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-768-224-4}}</ref>
 
== Sosiaalinen konstruktionismi ihmistieteissä ==
 
Konstruktionistiset tutkimukset ihmistieteissä ovat yleensä tutkimuksia siitä, kuinka jokin nykyään itsestäänselvänä pidetty [[ajatus]], [[idea]] tai [[käsite]] on rakentunut historian saatossa ja sosiaalisten kehityskulkujen myötä. Hacking tarkastelee useita tällaisia tutkimuksia, joissa väitetään esimerkiksi asiantuntijuuden, dementian, kansakunnan, opettajien stressin ja zulunationalismin olevan sosiaalisesti rakentuneita. Konstruktionistisissa tutkimuksissa tyypillisesti väitetään, ettei tutkittavan asian, esimerkiksi kansakunnan käsitteen<ref>Tuija Pulkkinen: "Kielen ja mielen ykseys – 1800-luvun nationalismin erityispiirteistä ja perinnöstä poliittisessa ajattelussa", teoksessa Suomi – Outo pohjoinen maa?, toim. Lehtonen, PS-kustannus, Jyväskylä, 1999, s. 124-125.</ref>, tarvitsisi olla lainkaan sellainen kuin se on, ja kuvataan millaiset sosiaaliset prosessit ovat vaikuttaneet nykyään olemassa olevan käsitteen syntyyn.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hacking, Ian | Nimeke=Mitä sosiaalinen konstruktionismi on? | Selite=(The social construction of what?, 1999.) Suomentanut Inkeri Koskinen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-768-224-4}}</ref>
Joskus konstruktionistiset tuktkimukset ymmärretään väitteeksi, ettei rakentunut asia ole todella olemassa. Kuten Hacking huomauttaa, rakentuneet asiat, esimerkiksi talot, ovat olemassa. Konstruktionistisissa tutkimuksissa pyritään yleensä muuttamaan vallitsevaa käsitystä tutkittavan asian luonteesta, ei väittämään sitä olemattomaksi. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hacking, Ian | Nimeke=Mitä sosiaalinen konstruktionismi on? | Selite=(The social construction of what?, 1999.) Suomentanut Inkeri Koskinen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-768-224-4}}</ref> <ref>Tomi Kokkonen ja Inkeri Koskinen: Johdatus humanististen tieteiden filosofiaan, kurssi Helsingin yliopistolla, 2012.</ref>
 
== Historia ==
 
Sosiaalisen konstruktionismin alkuteoksena pidetään yleensäusein [[Peter Berger]]in ja [[Thomas Luckmann]]in kirjaa ''[[Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen]]'' (1966). BergerinBerger ja LuckmanninLuckmann mukaantarkastelevat todellisuusteoksessaan on sosiaalisessa vuorovaikutuksessa rakennettusitä, jaettukuinka merkitysjärjestelmä,tapamme eikähahmottaa ”aidonja todellisuuden”ymmärtää heijastuma,"jokapäiväistä sitentodellisuutta" kutenympärillämme esimerkiksiovat [[tieteellinensosiaalisesti realismi | tieteellisessä realismissa]]rakentuneita. Muun muassa [[Narratiivi|narratiivisuuden]] ja [[Diskurssi|diskurssien]] tutkimus ovat jatkaneet suuntauksen kehittelyä.<ref name="UTA"/>
 
== Sosiaalinen konstruktionismi tieteentutkimuksessa ==
== Arvostelu ==▼
 
Sosiaalinen konstruktionismi on herättänyt yleistä huomiota tieteentutkimuksessa. [[Bruno Latour]] ja [[Steve Woolgar]] esittivät teoksessaan Laboratory Life: The Social Construction of Scientific Facts (1979), että tieteelliset tosiasiat ovat sosiaalisesti rakentuneita. Tieteensosiologiassa vaikutusvaltaisen [[Edinburghin koulukunta|Edinburghin koulukunnan]] nimekkäimmät edustajat [[Barry Barnes]] ja [[David Bloor]] ovat myös soveltaneet konstruktionistisia ajatuksia tieteen tutkimiseen.<ref>Panu Raatikainen: Ihmistieteet ja filosofia, Gaudeamus, Helsinki, 2004, s. 58-64.</ref>
Sosiaalisesta konstruktionismista on osaltaan käyty väittelyä [[tieteiden sota|tieteiden sodassa]].<ref name=Slezak>Slezak, Peter: ''[http://gnowledge.org/~nagarjun/HPSBook.pdf#page=85 Social Constructivism and the Science Wars]''. Viitattu 10.11.2012.</ref> Väittely sosiaalisesta konstruktionismista sai lisähuomiota<ref name="Slezak"/>, kun ranskalainen fysiikan professori [[Alan Sokal]] onnistui julkaisemaan tiedelehdessä ''Social Text'' [[parodia]]julkaisun, jonka tarkoitus oli paljastaa, kuinka on mahdollista kirjoittaa puhdasta siansaksaa ja saada artikkeli julkaistuksi, kunhan vain käyttää riittävän samanlaista sanastoa ja kieliasua kuin lehti yleensä käyttää.<ref name="Sokal">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.physics.nyu.edu/faculty/sokal/lingua_franca_v4/lingua_franca_v4.html | Nimeke=A Physicist Experiments With Cultural Studies | Tekijä=Sokal, Alan | Ajankohta=1996 | Viitattu=12.11.2012 | Kieli={{en}} }}</ref> Sokalin mukaan tosiasioiden ja todisteiden puute voidaan kätkeä vaikeaselkoisen kielen taakse.<ref name="Sokal" />
 
Sosiaalinen konstruktionismi tieteentutkimuksessa voidaan ymmärtää joko varsin maltilliseksi tai hyvin jyrkäksi kannaksi.
Maltillisen tulkinnan mukaan voidaan ajatella, että tieteellinen tieto on sosiaalisesti rakentunutta, koska tutkimuskohteen ja tutkimuskysymysten valinta ja muotoilu on sosiaalinen prosessi, ja tieteessä käytetyt käsitteet ja merkitykset ovat sosiaalisia instituutioita. Jyrkän tulkinnan mukaan taas tieteelliset tosiasiat ovat sosiaalisesti rakentuneita. Kaikki tieteellinen tieto ja tieteellisiksi tosiasioiksi kutsumamme väitteet ovat yhteiskunnallisten olosuhteiden määräämiä ja koko maailma sellaisena kuin tiede sen kuvaa on sosiaalisesti rakentunut. Äärimmäinen versio jyrkästä konstruktionismista olisi universaali sosiaalinen konstruktionismi. Kuten Hacking huomauttaa, on hyvin vaikea löytää yhtään universaalia konstruktionistia, joka väittäisi aivan kaiken olevan sosiaalisesti rakentunutta. <ref>Panu Raatikainen: Ihmistieteet ja filosofia, Gaudeamus, Helsinki, 2004, s. 56-64.</ref> <ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hacking, Ian | Nimeke=Mitä sosiaalinen konstruktionismi on? | Selite=(The social construction of what?, 1999.) Suomentanut Inkeri Koskinen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-768-224-4}}</ref>
Julkisessa keskustelussa sosiaalinen konstruktionismi samastetaan joskus jyrkkään konstruktionismiin tieteentutkimuksessa tai jopa universaaliin sosiaaliseen konstruktionismiin. On kuitenkin syytä huomata, ettei valtaosa konstruktionistisista tutkimuksista ota mitään kantaa kysymyksiin tieteellisen tiedon tai tieteellisten tosiasioiden rakentumisesta. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hacking, Ian | Nimeke=Mitä sosiaalinen konstruktionismi on? | Selite=(The social construction of what?, 1999.) Suomentanut Inkeri Koskinen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-768-224-4}}</ref>
 
▲== Arvostelu ==
 
Sosiaalisen konstruktionismin kritiikki on kohdistunut paljolti konstruktionismiin tieteentutkimuksessa. Aiheesta on osaltaan käyty väittelyä [[tieteiden sota|tieteiden sodassa]].<ref name=Slezak>Slezak, Peter: ''[http://gnowledge.org/~nagarjun/HPSBook.pdf#page=85 Social Constructivism and the Science Wars]''. Viitattu 10.11.2012.</ref>
Sosiaalista konstruktionismia arvostelevia näkemyksiä ovat esitettäneet muun muassa [[Alan Sokal]] ja [[Jean Bricmont]]'n kirjassaan ''Fashionable Nonsense''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Sokal, Alan D. & Bricmont, Jean | Nimeke=Fashionable nonsense: Postmodern intellectuals' abuse of science | Julkaisupaikka=New York | Julkaisija=Picador | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 0-312-19545-1 | Kieli={{en}} }}</ref>, filosofi [[Paul Boghossian]] kirjassa ''Fear of Knowledge''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Boghossian, Paul | Nimeke=Fear of knowledge: Against relativism and constructivism | Julkaisupaikka=Oxford | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 978-0-19928718-5 | Kieli={{en}} }}</ref> ja psykologi [[Bradley Franks]] kirjassaan ''Culture and Cognition: Evolutionary Perspectives''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Franks, Bradley | Nimeke=Culture and cognition: Evolutionary perspectives | Julkaisupaikka=Hampshire | Julkaisija=Palgrave Macmillan | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-0-23000889-2 | Kieli={{en}} }}</ref>, sekä niin sanotun Santa Barbaran koulukunnan [[evoluutiopsykologia|evoluutiopsykologit]] [[John Tooby]] ja [[Leda Cosmides]] kirjassaan ''[[The Adapted Mind]]''.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Barkow, Jerome H. & Cosmides, Leda & Tooby, John | Nimike=The adapted mind: Evolutionary psychology and the generation of culture | Julkaisupaikka=New York | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 978-0195101072 | Kieli={{en}} }}</ref>
 
== Katso myös ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaalinen_konstruktionismi”