Ero sivun ”Traudl Junge” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Viitteet fiksattu. |
p →Avioliitto ja sota: w |
||
Rivi 9:
Traudl avioitui vuonna [[1943]] [[SS]]-mies [[Hans Hermann Junge]]n kanssa mutta jäi leskeksi Jungen kaaduttua vuonna [[1944]]. Traudl Junge työskenteli Hitlerin alaisena niin [[Itä-Preussi]]ssa kuin [[toinen maailmansota|sodan]] loppuvaiheiden aikana [[Führerbunker]]issa. Sodan jälkeen Junge joutui joksikin aikaa [[neuvostoliitto]]laisten vangiksi mutta jatkoi vapaaksi päästyään uraansa sihteerinä Saksassa, muun muassa ''Quick''-kuvalehdessä.
Myöhemmin Traudl on katunut aikaansa Hitlerin sihteerinä. Hän kirjoitti vuonna 1947 muistelmat ''Viimeiseen saakka'' ({{k-de|Bis zur letzten Stunde: Hitlers Sekretärin erzählt ihr Leben}}) työstään Hitlerin sihteerinä, mutta käsikirjoitusta ei julkaistu ennen kuin vuonna 2002. Junge kertoi elämästään dokumenttielokuvassa ''[[Kuollut kulma – Hitlerin sihteeri]]'' (''Im toten Winkel – Hitlers Sekretärin''); Traudl totesi, ettei politiikka ikinä ollut kiinnostanut häntä, että hän ei ollut vaivautunut ottamaan asioista selvää ja että hän katui sitä lopun ikäänsä. Muistelmiin pohjautuu elokuva ''[[Perikato (elokuva)|Perikato]]'' (2004), jossa Hitlerin viimeisiä päiviä bunkkerissa kuvataan Traudl Jungen näkökulmasta. Hänen haastattelunsa nähdään sekä elokuvan alussa että lopussa. Lopussa hän sanoo:<ref>''[[Perikato (elokuva)|Perikato]]''.</ref>
{{cquote|Tietenkin nämä kauheudet, joista kuulin [[Nürnbergin oikeudenkäynti|Nürnbergin oikeudenkäynnin]] yhteydessä, näiden kuuden miljoonan juutalaisen kohtalosta, ja muun erirotuisen ja toisuskoisen surmaamisesta, järkyttivät minua suuresti, mutta en kuitenkaan kyennyt näkemään mitään yhteyttä niiden ja oman menneisyyteeni välillä. Minä olin silloin vain tyytyväinen, etten minä henkilökohtaisesti ollut syyllinen noihin tapahtumiin ja etten ollut tiennyt niiden laajuudesta. Eräänä päivänä kuitenkin kuljin muistolaatan ohi, joka oli kiinnitetty seinään [[Schwabing|Franz-Joseph Straße]]n varrelle ([[München]]issä) [[Sophie Scholl]]in muistoksi. Näin, että hän oli syntynyt samana vuonna kuin minä ja että hänet oli teloitettu samana vuonna, jolloin minä astuin Hitlerin palvelukseen. Ja sillä hetkellä oikeastaan tajusin, että ei ole mikään puolustus, että olin silloin niin nuori. Olisinhan ehkä voinut ottaa asioista selvää.}}
| |||