Ero sivun ”Takykardia” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.7.2+) (Botti muokkasi: ar:تسرع القلب |
Lähteistystä + takykardiatyypit |
||
Rivi 1:
'''Takykardia''' tarkoittaa [[sydän|sydämen]] tiheälyöntisyyttä, jolloin leposyke on terveellä aikuisella 100 lyöntiä minuutissa tai enemmän. Vastakkainen käsite on [[bradykardia]], joka merkitsee harvalyöntisyyttä (alle 60 lyöntiä/minuutti).<ref name="Haug">{{Kirjaviite | Tekijä= Haug, Sand, Sjaastad | Nimeke= Ihmisen fysiologia | Vuosi=1999| Sivu=266| Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 951-0-19882-x }}</ref>
Takykardian haitalliset vaikutukset voivat näkyä kahdella tapaa. Sen lisäksi että sydän toimii tehottomasti lyödessään liian nopeasti, tämä nopeus lisää sydämen työtaakkaa. Tällöin [[happi|hapen]] tarve sydämessä kasvaa, mutta [[veri|veren]] virtaus [[myokardium|sydänlihakseen]] vähenee, jolloin [[iskemia]]n ja [[sydäninfarkti|infarktin]] riskit kasvavat.
Takykardia on yleinen symptomaattinen termi, joka ei kerro tiheälyöntisyyden syytä. Sairaalloista tiheälyöntisyyttä saattavat aiheuttaa sairaudet tai mm. [[yliannostus]], ja [[rytmihäiriö]]n esiintyvyys kasvaa iän myötä. Esimerkiksi altistuminen fyysiselle rasitukselle kasvattaa sydämensykettä, mutta tällöin ei puhuta sairaalloisesta takykardiasta.
==Takykardiatyypit==
===Eteistakykardia===
[[Eteisvärinä]]ssä eteiset eivät supistu säännöllisesti, vaan eteisten eri kohdat supistelevat eri tahdissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00015 | Nimeke = Eteisvärinä (flimmeri) | Julkaisu = Terveyskirjasto | Julkaisija = Duodecim | Ajankohta = 12.3.2012 | Viitattu = 25.11.2012 }}</ref> Jos eteistakykardian tiheys on yli 300 lyöntiä/min, sitä kutsutaan eteisvärinäksi eli '''flimmeriksi'''. Jos tiheys on alle 300 lyöntiä minuutissa, kyseessä on [[eteislepatus]] eli '''flatteri'''. Eteisvärinä heikentää sydämen pumppaustehoa jonkin verran.<ref name="Haug"></ref>
Eteisperäiselle '''supraventrikulaariselle takykardialle''' (käytetään myös lyhennettä SVT) on ominaista ajoittain ilmaantuva hyvin tiheä syke, joka on tavallisesti 140–220 kertaa minuutissa. Tällöin sykettä ohjaavassa sähköisessä toiminnassa on häiriö. Sydämen eteisen jokin kohta alkaa tuottaa sähköimpulsseja tiheään tahtiin. Toinen mekanismi on kiertoaktivaatio, jolloin sähköimpulssi kiertää kehää eteisten ja kammioiden välillä.<ref name="TK">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00087#s1 | Nimeke = Tiheälyöntiset rytmihäiriöt (takykardia) | Julkaisu = Terveyskirjasto | Julkaisija = Duodecim | Ajankohta = 19.3.2012 | Viitattu = 25.11.2012 }}</ref>
===Kammiotakykardia===
Kammioperäisessä tykytyksessä sydämen rytmi on tyypillisesti välillä 100-200 lyöntiä minuutissa. Useinmiten aiheuttajana on perinnöllinen alttius tai jokin sydänlihaksen sairaus, mutta tykytys voi alkaa myös terveessä sydämessä.<ref name="TK"></ref>
Kammioperäinen tykytys voi muuttua [[kammiovärinä]]ksi, jossa sydämen pumppaustoiminta loppuu kokonaan. Kammiovärinän yleisin syy on kammiolihaksen verenkierron voimakas heikentyminen yleensä [[sydäninfarkti]]n seurauksena.<ref name="Haug"></ref>
==Lähteet==
{{viitteet}}
{{tynkä/Lääketiede}}
| |||