Ero sivun ”Vakiosopimus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
EmausBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.2+) (Botti lisäsi: sk:Všeobecné obchodné podmienky
p wl fix
Rivi 1:
'''Vakiosopimus''' on [[sopimus]], jonka ehdot on laadittu sellaisiksi, että ne soveltuvat käytettäviksi monien eri sopimuskumppanien kanssa. Vakiosopimuksissa käytetään vakioehtoja eli yleisiä sopimusehtoja, jotka on usein painettu sopimuslomakkeeseen. Nykytekniikka mahdollistaa vakioehtojen säilyttämisen myös [[tietokone]]en [[muisti (tietokone)|muistissa]], josta ne voidaan liittää mukaan yksittäiseen sopimukseen. Yksipuolisesti laaditut vakioehdot on tehnyt sopimussuhteen toinen osapuoli tai hänen järjestönsä, kun taas yhteisesti laaditut vakioehdot ovat esimerkiksi myyjäpuolen ja ostajapuolen järjestöjen sopimia.<ref name="Enc">''Encyclopædia iuridica fennica,'' Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa I palstat 944–947.</ref>
 
Kansainvälisessä kaupassa käytettävät [[Kansainvälinen kauppakamari|Kansainvälisen kauppakamarin]] laatimat [[Incoterm]]-ehdot muodostavat lähes [[kauppatapa|kauppatavan]]. Suomenkin elinkeinotoiminnassa vakioehdoilla on lähes [[säädös|säädöksen]] asema. Tällaisia ovat esimerkiksi [[Rakennustietosäätiö RTS]]:n [[rakennusurakka|rakennusurakan]] yleiset sopimusehdot. Myös [[yritys]]ten ja [[kulutus|kuluttajien]] välisissä sopimuksissa käytetään yleisesti vakioehtoja. Vakioehdot eivät sido sellaisinaan, vaan niiden on jollakin tavoin oltava osa sopimusta. Sopimuksessa voi olla vaikkapa viittaus vakioehtoihin. Jos sopijapuolten välillä vallitsee kiinteä liikesuhde, jossa on käytetty vakioehtoja, vakioehdot voivat olla sitovia ilman sopimuksessa olevaa asiaa koskevaa [[tahdonilmaisu]]a.<ref name="Enc" />
 
Vakioehtojen tulkinnassa noudatetaan epäselvyyssääntöä eli sopimusehtoja tulkitaan laatijansa vahingoksi. Näin on toimittu [[oikeuskäytäntö|oikeuskäytännössäkin]] (KKO 1978 II 126), jossa tulkinnanvaraisuus jäi ehdot laatineen sähköyhtiön vahingoksi. Oikeustoimilain (228/1929, 36 §) yleistä sovittelusääntöä voidaan soveltaa myös vakiosopimuksiin.<ref name="Enc" />