Ero sivun ”Ratu-kortisto” versioiden välillä

Ratu-kortisto sisältää hyvän rakentamistavan mukaiset tutkimustietoihin perustuvat ja työmenetelmäkuvaukset, työmenekkitiedot, laadunvarmistuksen menettelyt ja rakennustöiden turvallisuusohjeet. Ratu-kortiston tavoitteena on talonrakennustyön laadun ja tuottavuuden parantaminen.

 

== Ratu-kortisto käyttöön ==

Vuonna 1979 valmistui perusteellinen koulutusaineisto vauhdittamaan uuden tiedon käyttöönottoa yrityksissä. Vuosien 1982-1983 aikana Ratu-tutkimustyö ja ohjeitten laadinta oli lähes pysähdyksissä. Vuonna 1984 tehtiin perusteellinen Ratu-kortiston tilaa ja kehitystarpeita selvittävä tutkimus, jonka viesti oli selkeä: kymmenen vuoden aikana oli tapahtunut muutoksia erityisesti elementtirakentamisessa ja uusilta aihealueilta, kuten teräsrakentamisesta, tarvittiin tietoa.

 

=== Ratu-tutkijoita ===

Jorma Ahokas, Juhani Kiiras, Ilkka Ojala, Markku Laurikainen, Timo Seppänen, Tapio Lyytikäinen, Mikko Pekkala, Heikki Miettinen, Jouko Kankainen, Olli Hämäläinen, Tapio Pietilä, Rauli Laasonen, Hannu Tyrväinen, Anssi Koskenvesa, Hannu Penttilä, Esko Salo, Sakari Pulakka, Jukka Pallas, Maarit Haakana, Marja Kallio, Paavo Tiainen, Pertti Lahdenperä, Mikko Vainio, Kimmo Tuomisto, Hannu Koski, Mika Kiiskinen, Jari Lehtinen, Veli-Pekka Tanhuanpää, Heikki Lempinen, Pertti Rantamäki, Vesa Lindeman, Keijo Heinonen, Pia Lindqvist, Pasi Nyman, Jyrki Jalli, Jarkko Muurimäki, Tarja Mäki, Sampsa Nissinen, Sami Heikkilä, Tuomas Heiska, Auli Olenius, Sampsa Pesonen, Rita Toikka, Tuomas Palolahti, Christian Kivimäki.

 

== Ratu-kortiston multimedia- ja käännösprojektit ==