Ero sivun ”Viherrevonhäntä” versioiden välillä

Yksivuotinen viherrevonhäntä kasvaa 10–150 senttimetriä korkeaksi. Sen [[varsi]] on pysty, vankka ja haaraton tai lyhythaarainen. Varren yläosa on tiheästi villakarvainen. [[Lehti (kasvitiede)|Lehdet]] ovat 6–12 cm pitkiä, ehyitä, [[Kasvilaita|ehytlaitaisia]] ja ovat varressa [[Kasviasento|kierteisesti]]. Ne ovat otakärkisiä, lyhytsuippuisia, ainakin aivan kärjestä tylppiä ja vaihtelevat muodoltaan [[Kasvimuoto|puikeista vinoneliömäisiin]]. Väriltään ne ovat vaaleanvihreitä, päältä karvattomia ja alta lehtisuonista karvaisia.<ref name="LUTUKKA">Lutukka 21/2005, s. 48.</ref><ref name="RETKEILYKASVIO">Retkeilykasvio 1998, s. 124.</ref><ref name="SUURI">Suuri Pohjolan kasvio 2005, s. 123.</ref>

Viherrevonhännän yksineuvoiset, 2–3 millimetriä pitkät, säteittäiset [[Kukka|kukat]] sijaitsevat pitkässä, lehdettömässä latvakukinnossa. [[Kukinto]] on lyhyt, vankkahaarainen ja väriltään valkoisenvihreä tai joskus hieman punertava. Osakukinnot ovat tavallisesti enintään 5 cm pitkiä, tukevia, suoria, pystyjä tai yläviistoisia sekä kauttaaltaan myös emikukkaisia. Kukkien esilehdet ovat 1–2 kertaa emikukkien kehälehtien pituisia ja lähes pystyjä. Esilehtien kalvolaita on vähitellen kapeneva ja lähes otamaiseen kärkeen ulottuva. Emikukkien kehälehtiä on viisi kappaletta. Kehälehdet vaihtelevat nauhamaisista lusikkamaisiin ja ne ovat pyöreä- tai tylppäkärkisiä, lyhytotaisia ja sijaitsevat vain hieman limittäin. Suomessa viherrevonhäntä kukkii heinä-syyskuussa. Hedelmänä[[Hedelmä]]nä on pähkylämäinen[[pähkylä]]mäinen, kansiluomainen [[Kota (hedelmä)|kota]].<ref name="LUTUKKA"/><ref name="RETKEILYKASVIO"/><ref name="SUURI"/>

Viherrevonhäntä on lähtöisin Pohjois-Amerikasta, jossa sitä kasvaa mantereen keski- ja itäosissa Pohjois-Meksikosta Etelä-Kanadaan. Mantereen kaakkois-, pohjois- ja länsiosissa laji on satunnainen tai puuttuu kokonaan. Viherrevonhäntä on levinnyt ihmisen mukana hyvin laajalle. Euroopassa laji on levinnyt koko mantereelle lukuun ottamatta [[Britteinsaaret|Britteinsaaria]], Islantia[[Islanti]]a ja mantereen pohjoisosia. Aasian puolella levinneisyysalue jatkuu Etelä- ja Keski-Siperiaan[[Siperia]]an ja [[Keski-AasiaanAasia]]an. Lisäksi sitä tavataan paikoitellen muun muasssa [[Turkki|Turkissa]], Israelissa[[Israel]]issa, Iranissa[[Iran]]issa, Kiinassa[[Kiina]]ssa, [[Venäjän kaukoitä|Venäjän kaukoidässä]] ja Japanissa[[Japani]]ssa. Afrikassa viherrevonhäntää kasvaa Välimeren rannikolla [[Marokko|Marokosta]] Libyaan[[Libya]]an sekä paikoitellen [[Keski-Afrikka|Keski-]] ja [[Eteläinen Afrikka|Etelä-Afrikassa]]. Laji on levinnyt myös Etelä-Amerikkaan ja Oseaniaan.<ref>[http://linnaeus.nrm.se/flora/di/amarantha/amara/amarret.html Den virtuella floran: Svinamarant (myös levinneisyyskartat)]. Viitattu 20.9.2012 {{sv}}</ref>

Suomessa viherrevonhäntä on satunnainen [[uustulokas]], jota on tavattu Etelä-Lappia myöten. Eniten havaintoja lajista on Etelä- ja Keski-Suomesta.<ref name="RETKEILYKASVIO"/>