Ero sivun ”Munuainen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.7.2) (Botti lisäsi: ka:თირკმელი |
Tehtävät, toiminta |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Gray1127.png|thumb|208px|Munuainen. Lähde: Grayn anatomia (1918).]]
[[Kuva:Lammnieren.jpg|thumb|right|Karitsan munuaisia]]▼
'''Munuaiset''' ({{k-la|ren}}) ovat [[selkärankaiset|selkärankaisten]] [[virtsanerityselimistö]]ön kuuluvia erityselimiä. Niiden tehtävänä on pitää yllä elimistön vesitasapainoa, happo-emästasapainoa, suolojen ([[elektrolyytti]]en) ja muiden [[kivennäisaine]]iden oikeita määriä sekä suodattaa pois [[veri|verestä]] kiinteät vesiliukoiset [[kuona-aine]]et (esimerkiksi [[urea]]). Siksi niiden merkitys onkin [[homeostaasi]]n kannalta tärkeä.<ref name="Biologia 4">{{Kirjaviite | Tekijä= Turunen, Seppo | Nimeke= Biologia - Ihminen|
Vuosi=2012| Sivu=51| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija = Sanoma Pro Oy | Tunniste =
Rivi 9 ⟶ 8:
== Rakenne ja sijainti ==
[[Kuva:Kidney PioM.png|thumb|
1. [[Munuaispyramidi]]<BR>
2. [[Viejäsuoni]]<BR>
Rivi 31 ⟶ 30:
Aikuisen ihmisen munuaiset ovat pavunmuotoiset, noin 11 cm pitkät, 6 cm leveät, 3 cm paksut.<ref name="s. 51">{{BI4|51}}</ref> Ihmisen kaksi munuaista sijaitsevat molemmin puolin [[selkäranka]]a. Oikeanpuoleinen munuainen on ihmisellä ja sialla hieman vasemmanpuoleista alempana. Muilla nisäkkäillä oikea munuainen on yleensä vasemmanpuoleista ylempänä. Munuaiset sijaitsevat [[maksa]]n ja [[perna]]n alapuolella, alimman [[rintanikama|rinta-]] ja kahden ylimmän [[lannenikama]]n tasolla. Koska munuaiset ovat arkoja elimiä niiden yläpuoli on osittain alempien [[kylkiluu|kylkiluiden]] suojaamana ja lisäksi niitä suojaavat [[selkälihas|selkälihakset]], sidekudoksinen munuaiskotelo ja kaksinkertainen rasvakerros.
Munuaiset ovat koveria [[selkäranka]]an päin. Koverassa kohdassa on [[munuaisportti]], joka liittää [[virtsajohdin|virtsajohtimen]], [[munuaisvaltimo]]n ja -[[munuaislaskimo|laskimon]] munuaiseen.
Munuaisten toiminnallisia yksiköitä ovat [[nefroni]]t, jotka koostuvat [[munuaiskeränen|munuaiskeräsestä]] ja [[munuaistiehyt|munuaistiehyestä]]. Nefroneita on yhdessä munuaisessa yli miljoona. Munuaiskeränen koostuu taas [[suonikeränen|suonikeräsestä]] (glomerulus) ja sitä ympäröivästä [[suonikeräsen kotelo]]sta, eli Bowmanin kapselista. Nefroneissa kuona-aineet suodattuvat verestä. ▼
Kummankin munuaisen yläpuolella on [[lisämunuainen]].
==
Munuaiset erottavat verestä kuona-aineet sekä elimistölle vieraat aineet ja poistavat ne elimistöstä virtsan mukana. Poistettavia kuona-aineta ovat mm. valkuaisaineiden hajoamistuote [[urea]] ja [[sappiväriaine]]et, joita syntyy [[hemoglobiini]]n pilkkoutuessa. Munuaiset huolehtivat kuona-aineiden poiston yhteydessä siitä, että elimistölle tärkeitä aineita ei pääse virtsan mukana elimistöstä pois. Näitä ovat esimerkiksi [[glukoosi]] ja [[aminohappo|aminohapot]], joita terveen ihmisen virtsa ei tavallisesti sisällä.<ref name="Haug">{{Kirjaviite | Tekijä= Haug, Sand, Sjaastad | Nimeke= Ihmisen fysiologia | Vuosi=1999| Sivu=424-468| Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 951-0-19882-x }}</ref>
▲Munuaisten toiminnallisia yksiköitä ovat [[nefroni]]t, jotka koostuvat [[munuaiskeränen|munuaiskeräsestä]] ja [[munuaistiehyt|munuaistiehyestä]]. Nefroneita on yhdessä munuaisessa yli miljoona. Munuaiskeränen koostuu taas [[suonikeränen|suonikeräsestä]] (glomerulus) ja sitä ympäröivästä [[suonikeräsen kotelo]]sta, eli Bowmanin kapselista. Nefroneissa kuona-aineet suodattuvat verestä.
Munuaiset pitävät solunulkoisen nesteen (kudosneste, veriplasma ja imuneste) osmoottisen paineen vakaana. Ne säätelevät myös solunulkoisen nesteen määrää. Koska solunulkoisen nesteen osmolaliteetti on lähes vakio, nesteen määrää voidaan säädellä suolapitoisuutta muuttamalla. Säädeltäviä ioneja ovat muun muassa [[natrium]]-, [[kalium]]-, [[kalsium]]- ja [[magnesium]]ionit sekä [[kloridi]], [[sulfaatti]] ja [[fosfaatti]]. Elimistön happo-emästasapainon ylläpitämiseen munuaiset osallistuvat säätelemällä vety- ja bikarbonaatti-ionien eritystä.<ref name="Haug"></ref>
Suonikeräsestä suodattuu plasmaa [[kapillaari]]en seinämän läpi keräsenkoteloon ja näin syntyy alkuvirtsaa vuorokauden aikana noin 160 litraa. Valtaosa (n. 99 %) tästä imeytyy takaisin tubuluksissa ja kokoojaputkissa. <ref name="Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin">{{Kirjaviite | Tekijä= Hiltunen, ▼
Munuaiset tuottavat joitakin [[hormoni|hormoneja]]. [[Erytropoietiini]] (EPO) edistää punasolujen muodostumista ja kypsymistä luuytimessä. Hormonin kaltainen [[reniini]]entsyymi säätelee angiotensiinihormonin muodostumista.<ref name="Haug"></ref> Reniinin käynnistämät mekanismit nostavat tarvittaessa verenpainetta, joka puolestaan lisää alkuvirtsan määrää ja sen myötä myös natriumklorodin määrää. [[RAA-järjestelmä]] eli reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmä vaikuttaa natrium- ja kaliumionien liikkeisiin ja siten myös vesitasapainoon.<ref name="Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin">{{Kirjaviite | Tekijä= Hiltunen, Holmberg, Jyväsjärvi, Kaikkonen, Lindblom-Ylänne, Nienstedt, Wähälä | Nimeke= Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin| Vuosi=2010| Sivu=406-428| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija = WSOYpro | Tunniste = ISBN 978-951-0-33085-2 }}</ref>
Munuaiset osallistuvat myös [[D-vitamiini]]aineenvaihduntaan muuttamalla inaktiivisen D-vitamiinin aktiiviseen muotoon eli kalsitrioliksi.<ref name="Haug"></ref>
== Toiminta ==
▲Suonikeräsestä suodattuu plasmaa [[kapillaari]]en seinämän läpi keräsenkoteloon ja näin syntyy alkuvirtsaa vuorokauden aikana noin 160 litraa. Valtaosa (n. 99 %) tästä imeytyy takaisin tubuluksissa ja kokoojaputkissa. <ref name="Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin">
===Natrium- ja kaliumtasapaino===
Rivi 65 ⟶ 69:
==Munuaiset ruokana==
▲[[Kuva:Lammnieren.jpg|thumb|right|Karitsan munuaisia]]
Munuaisia käytetään ruokana esimerkiksi grillattuina. Niitä voidaan myös hauduttaa kastikkeessa niiden maun parantamiseksi. Tunnettuja ruokalajeja, joissa munuaisia käytetään, ovat brittiläinen [[pihvi- ja munuaispiiras]], ruotsalainen [[hökarpanna]], ranskalainen ''rognons de veau sauce moutarde'' (vasikanmunuaisia sinappikastikkeessa) ja espanjalainen ''riñones al Jerez'' (munuaisia sherrykastikkeessa haudutettuina).
| |||