Ero sivun ”Pallokalat” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kuvien asettelu
Rivi 61:
Pallokalat ovat normaalitilassaan nuijan muotoisia. Niiden pienet evät törröttävät sivuille, ja selkäevä puuttuu kokonaan. Monien lajien pintaa peittävät pienet piikit, kuitenkin paljon lyhyemmät kuin [[siilikalat|siilikaloilla]]. Pää on iso, ja silmät sijaitsevat kaukana toisistaan. Monet lajit osaavat liikuttaa silmiään. Pallokaloilla ei ole suomuja eikä varsinaisia kiduskansia; [[kidukset]] ovat pehmeät aukot lähellä rintaeviä, ja hampaat ovat sulautuneet neljäksi kovaksi levyksi. Pallokalat liikkuvat yleensä vispaamalla rintaeviään ja heilauttavat pyrstöään vain syöksähtäessään pakoon tai ruoan kimppuun.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://animal-world.com/encyclo/fresh/Puffers/Pufferfish.php#Description | Nimeke = Puffers ~ Pufferfish | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Animal World | Viitattu = 15.3.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref> Rintaeviensä avulla ne kykenevät uimaan myös taaksepäin.<ref>Ralph s.5</ref>
 
Eräillä pallokalalajeilla on merkki on vähemmän selkänikamia (16) kuin millään muulla kalalajilla. Nikamien pieni määrä tekee niiden liikkumisesta erikoista, ja tämän on ajateltu selittävän, miksi niille on kehittynyt puolustusmenetelmiä kuten myrkky, piikit ja pullistuminen.<ref>Berra, s. 503</ref>
 
Suurimmat makean veden lajit, kuten [[kultapallokala]], ovat yli 60 cm pitkiä, pienin [[kääpiöpallokala]] jää alle kolmesenttiseksi. Kaikkein suurin on merivedessä elävä, yli 120 cm pitkäksi kasvava [[tähtipallokala]].<ref>Pauly, s. 167</ref>