|
[[Kuva:Viitaniemen koulu.jpg|thumb|Viitaniemen koulu kesällä 2011]]
'''Viitaniemen koulu''' on [[Jyväskylä]]ssä [[Viitaniemi|Viitaniemessä]] sijaitseva yläaste. Koulussa opiskelee noin 510 oppilasta vuosiluokilla 7-97–9. Koulutalo on valmistunut vuonna 1962 Viitaniemen yhteiskoulun nimellä toimineelle yksityiskoululle ([[keskikoulu]] ja [[lukio]]) ja sen ovat suunnitelleet arkkitehdit [[Jonas Cedercreutz]] ja [[Helge Railo]]. Liikuntasali sijaitsee erillisessä rakennuksessa, joka valmistui vuonna 1967. Peruskoulu-uudistuksen yhteydessä koulu siirtyi Jyväskylän kaupungin hallintaan vuonna 1973. Vuosina 1973 - 19951973–1995 talossa toimi hallinnollisesti kaksi koulua, Viitaniemen yläaste ja lukio. Lukio yhdistettiin 1995 kahden muun lukion kanssa [[Cygnaeus-lukio|Cygnaeus-lukioksi]]. Vuonna 2007 Viitaniemen ja Voionmaan koulut yhdistettiin, ja niille valmistui peruskorjattu Viitaniemen koulun talo vuonna 2008. Peruskorjauksessa lähes koko koulu uusittiin, mutta Viitaniemen suojelukaavan takia sen ulkonäkö piti säilyttää ennallaan.
Koulu sisältää luokka-asteet 7 - 97–9 ja se on [[Kortepohja]]n, Lohikosken, Puistokoulun ja [[Vesanka|Vesangan]] alakoulujen lähin yläkoulu. Siellä on myös erityisluokka [[Autistisuus|autistisille]] oppilaille ja englanninkielistä opetusta (luokat 7 - 97–9). Koulu toteuttaa kurssi- ja jaksojärjestelmää. Lukuvuosi koostuu neljästä jaksosta.
== Historia ==
'''Koulurakennuksen synty 1962''' ▼
▲'''=== Koulurakennuksen synty 1962 ''' ===
Koulun perustamisen tarkoituksena oli saada lukiopaikkoja Jyväskylän
kunnallisesta keskikoulusta jatkaville oppilaille. Tätä varten perustettiin 1.7.1957 Jyväskylän
yhteislukion kannatusyhdistys ry. Kannatusyhdistyksellä oli vuoden 1958 lopussa 146
jäsentä, jotka olivat maksaneet jäsenmaksuja 220 000 markkaa. Yhdistys anoi valtioneuvostolta
lupaa lukion perustamista varten sekä Jyväskylän kaupungilta määrärahaa opettajien
palkkaukseen ja muihin juokseviin menoihin (600 000 markkaa vuodessa). Syksyllä 1958 lukio aloitti vanhan
kauppakoulun rakennuksessa torin laidalla.
Koulun perustamisen tarkoituksena oli saada lukiopaikkoja Jyväskylän kunnallisesta keskikoulusta jatkaville oppilaille. Tätä varten perustettiin 1.7.1957 Jyväskylän yhteislukion kannatusyhdistys ry. Kannatusyhdistyksellä oli vuoden 1958 lopussa 146 jäsentä, jotka olivat maksaneet jäsenmaksuja 220 000 markkaa. Yhdistys anoi valtioneuvostolta lupaa lukion perustamista varten sekä Jyväskylän kaupungilta määrärahaa opettajien palkkaukseen ja muihin juokseviin menoihin (600 000 markkaa vuodessa). Syksyllä 1958 lukio aloitti vanhan kauppakoulun rakennuksessa torin laidalla.
Kannatusyhdistys anoi vuonna 1960 oikeutta laajentaa koulua myös keskikoululuokat käsittäväksi ▼oppikouluksi ja samalla anottiin lupaa muuttaa koulun nimi '''Viitaniemen yhteiskouluksi'''.
Anomus hyväksyttiin valtioneuvostossa 5.5.1961.
▲Kannatusyhdistys anoi vuonna 1960 oikeutta laajentaa koulua myös keskikoululuokat käsittäväksi oppikouluksi ja samalla anottiin lupaa muuttaa koulun nimi '''Viitaniemen yhteiskouluksi'''. Anomus hyväksyttiin valtioneuvostossa 5.5.1961.
Nimimuutos osoittaa, että oman koulutalon saaminen oli vireillä. Kaupunki oli osoittanut koululle
tontin Viitaniemestä (ensimmäinen päätös kaupunginvaltuustossa 3.11.1959). Tontti oli
kuitenkin liian pieni, joten tarvittiin sen laajennusta. Lopullisesti tonttiasia päätettiin 25.9.1961,
kun kaupunki lahjoitti nykyisen tontin koulun kannatusyhdistykselle.
Nimimuutos osoittaa, että oman koulutalon saaminen oli vireillä. Kaupunki oli osoittanut koululle tontin Viitaniemestä (ensimmäinen päätös kaupunginvaltuustossa 3.11.1959). Tontti oli kuitenkin liian pieni, joten tarvittiin sen laajennusta. Lopullisesti tonttiasia päätettiin 25.9.1961, kun kaupunki lahjoitti nykyisen tontin koulun kannatusyhdistykselle.
Rakennuksen arkkitehdeiksi valittiin vuonna 1961 Jonas Cedercreutz ja Helge Railo, joilla oli
yhteinen arkkitehtitoimisto Helsingissä. Sovittiin, että suunnittelu on valmis urakkatarjousvaiheeseen
mennessä, joka alkoi syyskuussa 1961. Pääurakoitsijaksi valittiin B. Lindbergin Rakennustoimisto
ja valvojaksi rakennusmestari Hydén. Rakentaminen alkoi lokakuussa 1961
ja sen lopputarkastus pidettiin 10.9.1962. Koulun liikuntasali
valmistui vasta 1967. Liikuntasalin rakentamista viivyttivät rahoitusongelmat. Salin rakentaminen
maksoi 561 000 markkaa. Koulutalon tilavuus oli 16 120 kuutiometriä (noin 5000 neliömetriä)
ja salirakennuksen tilavuus 6 470 kuutiometriä.<ref>Martio, Pekka. Viitaniemen koulun rakennushistoria. Helsinki 2007. ISBN 978-952-5332-89-6, sivut 15-57</ref>
Rakennuksen arkkitehdeiksi valittiin vuonna 1961 Jonas Cedercreutz ja Helge Railo, joilla oli yhteinen arkkitehtitoimisto Helsingissä. Sovittiin, että suunnittelu on valmis urakkatarjousvaiheeseen mennessä, joka alkoi syyskuussa 1961. Pääurakoitsijaksi valittiin B. Lindbergin Rakennustoimisto ja valvojaksi rakennusmestari Hydén. Rakentaminen alkoi lokakuussa 1961 ja sen lopputarkastus pidettiin 10.9.1962. Koulun liikuntasali valmistui vasta 1967. Liikuntasalin rakentamista viivyttivät rahoitusongelmat. Salin rakentaminen maksoi 561 000 markkaa. Koulutalon tilavuus oli 16 120 kuutiometriä (noin 5000 neliömetriä) ja salirakennuksen tilavuus 6 470 kuutiometriä.<ref>Martio, Pekka. Viitaniemen koulun rakennushistoria. Helsinki 2007. ISBN 978-952-5332-89-6, sivut 15-57</ref>
1960-luvun peruskoulu-uudistuksen yhtenä tavoitteena oli koulujen kunnallistaminen. Niinpä ▼Viitaniemen yhteiskoulukin siirtyi Jyväskylän kaupungin hallintaan ja omistukseen elokuun
1973 alusta. <ref>Martio, s. 66-67</ref>
▲1960-luvun peruskoulu-uudistuksen yhtenä tavoitteena oli koulujen kunnallistaminen. Niinpä Viitaniemen yhteiskoulukin siirtyi Jyväskylän kaupungin hallintaan ja omistukseen elokuun 1973 alusta. <ref>Martio, s. 66-67</ref>
'''Peruskorjaus 1983 – 1987'''
=== Peruskorjaus 1983–1987 ===
Koulurakennuksessa ilmeni melko pian tarvetta korjauksiin. Tarvittiin esimerkiksi isojen luokkatilojen
(OT3) rinnalle pienempiä (erityisesti yläasteen tasokurssien tarpeisiin). Oli myös korjattava
luokkien sisäkatot. Ne oli alun perin tehty harvalaudoituksella, joka keräsi pölyä ja
huononsi sisäilmaa. Korjaus saatiin alkamaan vaiheittain vuonna 1983. Siihen sisältyi vielä
uusien koitalousluokkien rakentaminen 1. kerrokseen (alapihan tasolle eli nykyiseen P-kerrokseen)
ja teknisen työn tilan tekeminen aulan viereen kadun puolelle. Peruskorjaus valmistui
loppuvuonna 1987. <ref>Viitaniemen koulun peruskorjauksen hankesuunnitelma 2005. Jyväskylän kaupungin opetuslautakunta §128, 25.10.2005</ref>
Koulurakennuksessa ilmeni melko pian tarvetta korjauksiin. Tarvittiin esimerkiksi isojen luokkatilojen (OT3) rinnalle pienempiä (erityisesti yläasteen tasokurssien tarpeisiin). Oli myös korjattava luokkien sisäkatot. Ne oli alun perin tehty harvalaudoituksella, joka keräsi pölyä ja huononsi sisäilmaa. Korjaus saatiin alkamaan vaiheittain vuonna 1983. Siihen sisältyi vielä uusien koitalousluokkien rakentaminen 1. kerrokseen (alapihan tasolle eli nykyiseen P-kerrokseen) ja teknisen työn tilan tekeminen aulan viereen kadun puolelle. Peruskorjaus valmistui loppuvuonna 1987. <ref>Viitaniemen koulun peruskorjauksen hankesuunnitelma 2005. Jyväskylän kaupungin opetuslautakunta §128, 25.10.2005</ref>
'''Lukio muuttaa pois''' ▼
▲'''=== Lukio muuttaa pois ''' ===
Vuonna 1993 tuli julkisuuteen suunnitelma, että kaupungin kaksisarjaiset lukiot (Viitaniemi,
Kilpinen ja Kesy) yhdistettäisiin. Lukion kurssimuotoisuus oli synnyttänyt tilanteen, että suurempi
yksikkö olisi kustannustehokas. Suunnitelma toteutui syksystä 1995 alkaen siten, että
uusi Cygnaeus-lukio aloitti Kesyn koulun tiloissa Vapaudenkadulla. Kaupungin lukioista enää
vain Voionmaan lukio jäi yläasteen yhteyteen.
Vuonna 1993 tuli julkisuuteen suunnitelma, että kaupungin kaksisarjaiset lukiot (Viitaniemi, Kilpinen ja Kesy) yhdistettäisiin. Lukion kurssimuotoisuus oli synnyttänyt tilanteen, että suurempi yksikkö olisi kustannustehokas. Suunnitelma toteutui syksystä 1995 alkaen siten, että uusi Cygnaeus-lukio aloitti Kesyn koulun tiloissa Vapaudenkadulla. Kaupungin lukioista enää vain Voionmaan lukio jäi yläasteen yhteyteen.
Viitaniemen koulutalo jäi aluksi vajaalle käytölle. Taloon tuli alivuokralaiseksi Jyväskylän
Steiner-koulu ja sen jälkeen kristilliset luokat, joista muodostui Jyväskylän kristillinen koulu.
Alivuokralaisten tulo teki koulutalon taas ahtaaksi. Joitakin muutoksia sisätiloihin tehtiin 2001,
jotta kahden koulun rinnakkainelo saatiin onnistumaan. Taloon vaihdettiin uudet ikkunat
vuonna 2003. <ref>Olli Lehtonen. [http://www.peda.net/img/portal/1136295/Viitaniemen_koulurakennuksen_vaiheita.pdf?cs=1349411670 Viitaniemen koulurakennuksen vaiheita]. Käsikirjoitus 2012.</ref>
Viitaniemen koulutalo jäi aluksi vajaalle käytölle. Taloon tuli alivuokralaiseksi Jyväskylän Steiner-koulu ja sen jälkeen kristilliset luokat, joista muodostui Jyväskylän kristillinen koulu. Alivuokralaisten tulo teki koulutalon taas ahtaaksi. Joitakin muutoksia sisätiloihin tehtiin 2001, jotta kahden koulun rinnakkainelo saatiin onnistumaan. Taloon vaihdettiin uudet ikkunat vuonna 2003. <ref>Olli Lehtonen. [http://www.peda.net/img/portal/1136295/Viitaniemen_koulurakennuksen_vaiheita.pdf?cs=1349411670 Viitaniemen koulurakennuksen vaiheita]. Käsikirjoitus 2012.</ref>
'''Peruskorjaus 2007 – 2008'''
=== Peruskorjaus 2007–2008 ===
Vuonna 2005 julkistettiin kaupungin kouluverkkouudistus,
joka merkitsi keskikaupungin osalta sitä, että [[Cygnaeuksen koulu (Jyväskylä)|Cygnaeuksen]] ja Voionmaan koulut lakkautettiin
kesällä 2006 ja niiden yhteinen peruskorjaushanke haudattiin. Sen sijaan kaupunki
päätti toteuttaa Viitaniemen koulun peruskorjauksen, jota oli aluksi valmisteltu lämpö-vesiilmastointikorjauksena.
Koulun peruskorjauksen arkkitehtina oli Jorma Peltonen (Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä).
Koulun suojeluarvot rajoittivat työtä siten, että talon ulkoasun piti säilyä jokseenkin ennallaan,
vaikkakin lähes kaikki rakenneosat uusittiin. Vanha liikuntasali purettiin ja tilalle rakennettiin
uusi sali, joka ulkomitoiltaan vastaa entistä. Pääurakoitsijana oli NCC Rakennus Oy ja vastaavana
mestarina Tuomo Häyhä. Peruskorjauksen kokonaiskustannukset olivat noin 9 miljoonaa euroa. Rakennustyön ajaksi koulu muutti
väistötiloihin Cygnaeuksen koulukeskukseen.
Vuonna 2005 julkistettiin kaupungin kouluverkkouudistus, joka merkitsi keskikaupungin osalta sitä, että [[Cygnaeuksen koulu (Jyväskylä)|Cygnaeuksen]] ja Voionmaan koulut lakkautettiin kesällä 2006 ja niiden yhteinen peruskorjaushanke haudattiin. Sen sijaan kaupunki päätti toteuttaa Viitaniemen koulun peruskorjauksen, jota oli aluksi valmisteltu lämpö-vesiilmastointikorjauksena. Koulun peruskorjauksen arkkitehtina oli Jorma Peltonen (Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä). Koulun suojeluarvot rajoittivat työtä siten, että talon ulkoasun piti säilyä jokseenkin ennallaan, vaikkakin lähes kaikki rakenneosat uusittiin. Vanha liikuntasali purettiin ja tilalle rakennettiin uusi sali, joka ulkomitoiltaan vastaa entistä. Pääurakoitsijana oli NCC Rakennus Oy ja vastaavana mestarina Tuomo Häyhä. Peruskorjauksen kokonaiskustannukset olivat noin 9 miljoonaa euroa. Rakennustyön ajaksi koulu muutti väistötiloihin Cygnaeuksen koulukeskukseen.
Peruskorjaus valmistui kesällä 2008. Arkkitehti pyrki luomaan koulun aulasta viihtyisän siten,
että aula avattiin P-kerrokseen saakka. Ruokala siirrettiin aulan pohjoispuolelle, ja sen laaja
Peruskorjaus valmistui kesällä 2008. Arkkitehti pyrki luomaan koulun aulasta viihtyisän siten, että aula avattiin P-kerrokseen saakka. Ruokala siirrettiin aulan pohjoispuolelle, ja sen laaja ikkunapinta avaa aulasta vehreän luonnonnäkymän. Teknisen työn tila siirrettiin liikuntasalin eteläpäätyyn. Koulun sisäväritys muuttui entisestä sinisen-harmaan-valkoisen yhdistelmästä oranssin-punaisen-keltaisen-valkoisen yhdistelmään. Värit ovat koulun rakentamisajan (60-luvun) tyypillisiä värejä.
ikkunapinta avaa aulasta vehreän luonnonnäkymän. Teknisen työn tila siirrettiin liikuntasalin
eteläpäätyyn. Koulun sisäväritys muuttui entisestä sinisen-harmaan-valkoisen yhdistelmästä
oranssin-punaisen-keltaisen-valkoisen yhdistelmään. Värit ovat koulun rakentamisajan (60-luvun)
tyypillisiä värejä.
==Viitteet==
| 