Ero sivun ”Antti Puhakka” versioiden välillä

[[KuvaTiedosto:Kymäläinen, Makkonen ja Puhakka.jpg|250px|thumb|Kansanrunoilijat [[Olli Kymäläinen]], [[Pietari Makkonen]] ja Antti Puhakka [[Johan Knutson]]in vesivärimaalauksessapiirroksessa vuodelta 1845.]]

'''Antti Puhakka''' ([[24. huhtikuuta]] [[1816]] [[Kontiolahti]] – [[30. maaliskuuta]] [[1893]] [[Juva]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[talonpoikaisrunoilijat|talonpoikaisrunoilija]].<ref>{{cite webVerkkoviite | urlOsoite= http://dbgw.finlit.fi/matr/tiedot.php?id=849| titleNimeke= SKS - Suomen kirjailijat -tietokanta - Antti Puhakka| dateAjankohta= 2008 | publisherJulkaisija= [[Suomalaisen kirjallisuuden seura]]| accessdateViitattu= 2008-05-26}}</ref> ja [[valtiopäivämies]].

Puhakan vanhemmat olivat talollinen Juhana Puhakka ja Reetta Kärkkäinen. Kotitalonsa hänHän joutui ottamaan kotitalonsa hoitoonsa jo 15-vuotiaana ja hänestä kehittyikin taitava [[maanviljely|maanviljelijä]]. Puhakan ensimmäinen vaimo oli vuodesta [[1837]] Maria Riikonen, (k.joka kuitenkin kuoli vuonna [[1857]]). jaSeuraavana toinenvuonna vuodestaPuhakka [[1858]]meni uusiin naimisiin Riitta TurunenTurusen kanssa.

Puhakka oli [[lukutaito|lukutaidoton]] kaksikymmentäyksivuotiaaksi saakka, mutta opittuaan lukemaan ja kirjoittamaan hän hankki varsin laajan kirjaston ja tuotti itse lähes kaksikymmentätuhatta riviä [[kansanrunous|kansanrunoutta]]. Hänen ensimmäisiä esiintymisiään runoilijana oli [[1845]] Sakari Canjanderin eli Sakari Sakarinpojan seurueen nuorimpana jäsenenä tehty kansanrunoilijoiden matka [[Helsinki|Helsinkiin]]in.

Puhakka oli taitava [[kalevalamitta|kalevalamitan]] käyttäjä, joka sai myöhemmin [[Suomalaisen kirjallisuudenKirjallisuuden seuraSeura]]n jäsenyyden. Hänen runoistaan tunnetuimmat ovat ''Tuhman Jussin juttureissu'', joka kuvaa kansanmiehen ongelmia ruotsinkieltä[[Ruotsin kieli|ruotsin kieltä]] käyttäneen oikeuslaitoksen kanssa, sekä ''Surulaulu 1850 vuoden kiellosta''. Runoilla oli merkitystä siksikin, että rahvas oli vielä monin tavoin sidoksissa sivistyneistön siitä aiempina vuosisatoina luomiin kuviin eikä rahvaanrunoudella ollut ollut yhteiskuntajärjestystä kiistävää merkitystä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Ahokas, Jaakko| Nimeke =History Of Finnish Literature| Vuosi = 1996 | Kappale = | Sivu = 88 | Selite = kirjassaTeoksessa Sinor, Denis: ''The Uralic and Altaic Series'', ISBN 070-070-380-2| Julkaisija = RoutledgeCurzon}}</ref>

Puhakka toimi valtiopäivämiehenä neljästi vuoden [[1862]] jälkeen, jolloin hänet valittiin [[Tammikuun valiokunta]]an. Hän edusti [[talonpoikaissääty]]ä ja oli kaksilla viimeisillä valtiopäivillä säädyn valitusvaliokunnan puheenjohtaja. Runomuotoa hän käytti joskus valtiopäiväpuheissaankin. Vuonna [[1882]] Puhakka palkittiin yleishyödyllisistä ansioistaan mitalilla.