'''Kārlis Augusts Vilhelms Ulmanis''' ([[4. syyskuuta]] [[1877]], [[Berze]], [[Kuurinmaa]] – [[20. syyskuuta]] [[1942]], [[Krasnovodsk]], [[Neuvostoliitto]] (nyk. [[Turkmenistan]]issa)) oli [[latvia]]lainen poliitikko maan itsenäisyyden aikana vuodesta 1918 vuoteen 1940. Hän toimi maan pääministerinä ja myöhemmin sen presidenttinä. Vuodesta 1934 hän hän hallitsi maata yksinvaltiaan tavoin. Ulmanis kuoli vankeudessa [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] vuonna 1942.
Kārlis Ulmanis syntyi maanviljelijäperheeseen [[Bērze]]ssä vuonna 1877. Hän kävi lukiota [[Jelgava]]ssa ja valmistui vuonna 1897 [[Itä-Preussi]]ssa maitotaloutta opettaneesta koulusta. Vuosina 1902–1903 hän opiskeli [[Sveitsi]]n [[Zürich]]issa maataloutta ja jatkoi alan opintoja vuonna 1905 [[Leipzig]]issä.<ref name="lv2">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.president.lv/pk/content/?cat_id=910 | Nimeke = Kārlis Ulmanis | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = Latvijas Valsts prezidenta kanceleja | Viitattu =9.7.2012 | Kieli ={{lv}} }}</ref> OpintojensaOpintojen jälkeen hän työskenteli [[Maataloustiede|agronomina]], sosiaalityöntekijänä ja [[Liivinmaa]]lla ilmestyneen ''Lauksaimnieks''-lehden toimittajana. [[Venäjän vuoden 1905 vallankumous|Venäjän vuoden 1905 vallankumouksen]] aikana hän esitti mielipiteitään latvian kielen opetuksesta kouluissa, mikä johti hänen vangitsemiseensa. Häntä pidettiin vankina [[Pihkova]]ssa, mistä hän vapautui 1906. Sen jälkeen Ulmanis työskenteli jonkin aikaa veljensä maatilalla, kunnes hän muutti lopuvuodeksi 1906 ja alkuvuodeksi 1907 Saksaan opettamaan maataloutta. Vuonna 1907 hän muutti [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]] ja opiskeli [[Nebraskan yliopisto]]n maatalousosastolla. Ulmanis valmistui 1909, palasi 1913 Latviaan ja toimi jälleen agronomina.<ref name="s. 1067">Roszkowski ja Kofman 2008, s. 1067</ref>
