Ero sivun ”Tannenbergin taistelu (1410)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti: be-x-old:Грунвальдзкая бітва on suositeltu artikkeli |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 2:
| nimi = Tannenbergin (ensimmäinen) taistelu / Grunwaldin taistelu
| osa_sotaa =
| kuva = Battle of Tannenberg.jpg
| kuvateksti = [[Diebold Schilling]]in piirros Tannenbergin taistelusta vuodelta 1483.
| päivämäärä = [[15. heinäkuuta]] [[1410]]
| paikka = Grunwald (Grünewald) tai Tannenberg (Stębark), [[Preussi]], nyky-Puola
Rivi 8 ⟶ 9:
| aluemuutokset =
| lopputulos = Saksalaisen ritarikunnan tappio
| taistelija1 = [[Image:COA family pl Jagiellon.svg|22 px]] [[
| taistelija2 = [[Image:
| komentaja1 = [[
| komentaja2 = [[Ulrich von Jungingen†]]
| vahvuus1 =
| vahvuus2 =
| tappiot1 = ei tiedetä
| tappiot2 = 8 000 kuollutta<br/>14 000 vangittua
Rivi 19 ⟶ 20:
}}
'''Tannenbergin taistelu''' käytiin [[15. heinäkuuta]] [[1410]]. [[Puola]] ja [[Liettua]] kukistivat [[Saksalainen ritarikunta|Saksalaisen ritarikunnan]]. Taistelu tunnetaan Puolassa ja Liettuassa myös nimellä '''Grunwaldin''' tai '''Žalgirisin taistelu''', eli suomeksi "Vihreän metsä taistelu". Puolan joukkoja johti kuningas [[Jagello]] ja Liettuan joukkoja suuriruhtinas [[Vytautas Suuri]]
==Tausta==
{{Commons|Battle of Grunwald}}▼
[[kuva:Deutscher Orden 1410.png|250px|thumb|vasen|Kartta Baltian alueen tilanteesta vuodesta 1260 vuoteen 1410.]]
Liettua oli 1400-luvun vaihteessa kärsinyt tappion mongoleja vastaan [[Vorsklan taistelu]]ssa ja oli joutunut tätä aiemmin siirtämään Samogitian hallinnan Saksalaiselle ritarikunnalle. Liettuan suuriruhtinas soti ritarikuntaa vastaan vuosina 1401-1403. Ritarikunnan puolella taisteli Liettuan herruutta tavoitellut [[Švitrigaila]]. Vuonna 1403 paavi käski ritarikuntaa olemaan hyökkäämättä Liettuaan ja tämän jälkeen solmittiin Raciążin rauhansopimus, jossa Samogitia jäi edelleen ritarikunnan haltuun. Ritarikunta kuitenkin lopetti tukensa Švitrigalalle. Rauhan jälkeen liettualaiset sotivat mongolien kapinaan innoittamia rusilaisia ruhtinaskuntia ja Moskovaa vastaan. Liettualaisten onnistui saada takaisin myös ennen Vorsklan taistelua hallitsemansa alueet eteläisessä Rusissa. Kun idässä oli saatu rauha, voitiin jälleen keskittyä länteen. Ritarikunnan alaisessa Samogitiassa syttyi kapina vuonna 1409 ja Vytautas päätti tukea kapinallisia sotajoukoin. Myös ritarikunnan uhkaama Puola ryhtyi taistelemaan Liettuan puolella. Puolalaiset ja liettualaiset etenivät ritarikunnan maille kesällä 1410.<ref>Kallio 2009, s. 61</ref>
==Taistelu==
15. heinäkuuta puolalaisten raskas ratsu- ja jalkaväki sekä liettualaisten lähinnä kevyestä ratsuväestä koostuneet joukot kohtasivat suurmestari Ulrich von Jungingenin johtamat ritarikunnan joukot, joiden ydin koostui raskaasta ratsuväestä. Puolan Jagellon johtamilla puolalais-liettualaisilla joukoilla oli noin 20 000-30 000 miestä<ref name="Kallio 2009, s. 62">Kallio 2009, s. 62</ref>, kun taas ritarikunnalla oli noin 15 000–20 000 miestä. Puolan ja Liettuan puolella taisteli puolalaisten ja liettualaisten lisäksi moldovalaisia ja böömiläisiä.<ref name="Hovi 1993, s. 26">Hovi 1993, s. 26</ref> Saksalaisten puolella oli heidän valloittamillaan alueilla eläneitä [[slaavit|slaaveja]] ja [[muinaispreussilaiset|muinaispreussilaisia]]<ref name="Stone 2001, s. 16">Stone 2001, s. 16</ref>. Kumpikaan armeija ei halunnut hyökätä ensin. Ärsyttääkseen Jagelloa ja Vytautasia Ulrich lähetti näille lahjana kaksi miekkaa. Viimein kuitenkin saksalaiset hyökkäsivät ensin ja taistelun kestettyä noin tunnin liettualaisten sivusta alkoi perääntyä ritarikunnan joukot perässään.<ref name="Kallio 2009, s. 62" /> Vytautas sovelsi mongolien häntä vastaan Vorsklassa käyttämää taktiikkaa, ja kun ritarikunnan joukot olivat etenemisen seurauksena epäjärjestyksessä, liettualaiset tekivät vastaiskun heidän sivustaansa. Vastaisku johti saksalaisten tappioon, ja heidän suurmestarinsa ja 200 ritaria kuolivat monien rivisotilaiden lisäksi.<ref name="Kallio 2009, s. 62" /> Kun saksalaisten joukot oli tuhottu taistelukentällä puolalais-liettualaiset joukot hyökkäsivät näiden linnoitettuun leiriin ja surmasivat sen puolustajat. Eri lähteet antavat epäluotettavia tietoja tuhansista kaatuneista molemmilla puolilla.<ref name="Stone 2001, s. 16" />
{{coor title dms|53|29|00|N|20|05|40|E|type:landmark_region:DE-BE}}▼
==Seuraukset==
[[kuva:Grunwald bitwa.jpg|280px|thumb|oikea|Tannenbergin taistelu. [[Jan Matejko]], [[1878]]. Vytautas maalauksen etualalla punaisessa haarniskassa, Jagello tuskin erottuen taustalla.]]
Vaikka puolalais-liettualaisia joukkoja johtikin virallisesti Jagello, nähtiin Vytautas taistelun ratkaisijana. Taistelun jälkeen solmittiin [[Thornin rauha (1411)|Thornin rauha]] 1. helmikuuta 1411. Ritarikunta luovutti sopimuksella Samogitian Vytautasin ja Jagellon elinajaksi. Kuitenkin kiistat siitä, mitkä alueet olivat osa Samogitiaa, johtivat jännitykseen Liettuan ja ritarikunnan välillä. Maakiistat päätyivät [[Konstanzin kirkolliskokous|Konstanzin kirkolliskokoukseen]] 1414-1418. Vytautas lähetti kokoukseen 1416 kuusikymmentä samogitialaista, jotka valittivat ritariknnan toiminnasta ja väittivät näiden haittaavan alueen kastamista, jonka Jagello ja Vytautas olivat aloittaneet vuonna 1413. Kirkolliskokous ei ratkaisut maakiistoja, mutta tämä oli ensimmäinen kerta jolloin liettualaiset käsittelivät Liettuan asioita Euroopan korkeimmalla poliittisella foorumilla.<ref name="Kallio 2009, s. 62" />
==Myöhemmät vaikutukset==
Tannenbergin taistelu nousi merkittävään asemaan nimenomaan puolalaisessa ajattelussa. Nykyisin maassa on esimerkiksi lukuisia taistelun mukaan nimettyjä kadunnimiä ja taistelun muistomerkkejä. Venäläiset halusivat muodostaa taistelusta slaavilaisen voiton juhlan ja sitä juhlittiinkin vuonna 1910. Tästä syystä [[Saksan keisarikunta|Saksa]]ssa venäläisistä [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aikana [[Masuria]]n järvialueella saavutettu voitto haluttiin nimittää [[Tannenbergin taistelu (1914)|Tannenbergin taisteluksi]].<ref name="Hovi 1993, s. 26" />
==Kirjallisuutta==
*{{Kirjaviite | Tekijä=Aulis Kallio | Nimeke=Liettuan historia | Selite= | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Jagellonica-kulttuuriyhdistys ry | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-98665-3-6}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Kalervo Hovi | Nimeke = Puolan historia | Vuosi =1993 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Otava | Tunniste = ISBN 951-1-11207-4 }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Daniel Stone | Nimeke = The Polish-Lithuanian state, 1386-1795 | Vuosi =2001 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = University of Washington Press | Tunniste = ISBN 9780295980935 }}
==Viitteet==
{{viitteet}}
▲{{Commons|Battle of Grunwald}}
▲{{coor title dms|53|29|00|N|20|05|40|E|type:landmark_region:DE-BE}}
[[Luokka:Liettuan historia]]
[[Luokka:1410-luku]]
[[Luokka:Taistelut]]
{{Link GA|de}}
{{Link FA|de}}
Rivi 41 ⟶ 60:
[[be-x-old:Грунвальдзкая бітва]]
[[bg:Битка при Таненберг]]
[[cs:Bitva u Grunwaldu]]
[[da:Slaget ved Tannenberg (1410)]]
Rivi 63 ⟶ 81:
[[ja:タンネンベルクの戦い (1410年)]]
[[no:Slaget ved Tannenberg (1410)]]
[[pl:Bitwa pod Grunwaldem]]
[[pt:Batalha de Grunwald]]
| |||