Versio 12. marraskuuta 2012 kello 21.46 muokkaa Tutkamestari (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 3 119 muokkausta p muinaiskreikan wikitys ← Vanhempi muutos		Versio 13. marraskuuta 2012 kello 18.14 muokkaa kumoa Tutkamestari (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 3 119 muokkausta entalpia, hyötysuhdetta, lähde Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Kuva:Dampfturbine Laeufer01.jpg\|thumb\|250px\|Voimalaitoksen höyryturbiinin roottori.]] [[Kuva:Turbinenschaufel.jpg\|thumb\|250px\|Höyryturbiinin lapa.]] '''Höyryturbiini''' on [[lämpövoimakone]], jolla korkeapaineisen vesihöyryn [[~~lämpöenergia~~entalpia\|kokonaisentalpia]]a muunnetaan [[mekaaninen energia\|mekaaniseksi energiaksi]], akselin pyörimisenergiaksi. Tätä energiaa muunnetaan akseliin yhdistetyllä generaattorilla [[sähköenergia]]ksi. <ref name= turbiini>http://www.doria.fi/handle/10024/44073</ref> Höyryturbiini nykyaikaisessa muodossaan on irlantilaisen [[insinööri]]n [[Charles Algernos Parsons\|Charles A. Parsonsin]] [[keksintö]] vuodelta 1884. Hän rakensi ensimmäisen höyryturbiinin, joka menestyi kaupallisesti ja se myös mullisti [[merisodankäynti\|merisodankäynnin]] mahdollistaen entistä nopeampien ja suurempien [[sota-alus\|sotalaivojen]] rakentamisen. <ref>http://www.britannica.com/EBchecked/topic/444719/Sir-Charles-Algernon-Parsons</ref> Rivi 12: ==Käyttö sähköntuotannossa== Maassa käytetystä sähköstä suurin osa tuotetaan höyryturbiineilla. Voimalaitoksissa höyryturbiinia käytetään pyörittämään generaattoria, joka synnyttää sähkovirran. Höyryturbiinit jaetaan turbiinista tulevan höyrynpaineen perusteella lauhdeturbiineihin ja vastapaineturbiineihin. Höyryturbiinit voidaan jaotella myös höyryn syöttösuunnan suhteen aksiaaliturbiineihin ja radiaaliturbiineihin. <ref name= turbiini /> Höyry voidaan tuottaa joko [[aurinkoenergia]]n keinoin, polttamalla [[höyrykattila]]ssa polttoainetta, kuten fossiilisia polttoaineita, biomassaa tai kaupunkijätettä tai [[ydinreaktori]]lla. Tulistettu höyry johdetaan ensin turbiinin korkeapaineosaan, jossa se luovuttaa enimmän osan entalpiastaan. Se kulkee edelleen laajentuen keskipainesiivistöön ja matalapainesiivistöön. Höyryturbiinin itsensä mekaaninen hyötysuhde on jopa 0,9 - 0,96, ~~mutta~~joka ~~koska~~tarkoittaa ~~aina~~akselista ~~tarvitaan~~saadun ~~myös~~ja ~~höyrykattila,~~höyrystä ~~niiden~~otetun ~~yhteinen~~energian ~~hyötysuhde~~suhdetta. onJäljelle ~~vain~~jäänyt, ~~noin~~turbiinista 0poistuva höyry,44 sisältää usein 60 % kattilasta saadun höyryn energiasta <ref name= turbiini/>. Jäljelle jäänyttä lauhdelämpöä voidaan edelleen käyttää lämmitykseen, vaikkapa kaukolämpöverkkoon. Näin päästään jopa 0,85:n kokonaishyötysuhteeseen. <ref>http://www.doria.fi/handle/10024/69180</ref> == Lähteet ==

Ero sivun ”Höyryturbiini” versioiden välillä