Ero sivun ”Polttiaiseläimet” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ZéroBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: bxr:Cnidaria
Velma (keskustelu | muokkaukset)
p fix
Rivi 22:
}}
 
'''Polttiaiseläimet''' (''Cnidaria'') on [[eläinkunta]]an kuuluva [[pääjakso (biologia)|pääjakso]], johon kuuluvat [[polyyppieläimet]] (''Hydrozoa''), [[meduusat]] (''Scyphozoa''), [[kuutiomeduusat]] (''Cubozoa''), [[pikarimeduusat]] (''Staurozoa'') ja [[korallieläimet]] (''Anthozoa''). Kaiken kaikkiaan polttiaiseläimiä on noin 10 000.{{lähde}} Suurin osa lajeista on merieläimiä, jotka elävät etenkin matalilla ja lämpimillä merialueilla, harvemmat viihtyvät pohjoisissa sisävesissä tai murtovesiympäristöissä. Polttiaiseläimet lisääntyvät joko suvullisesti hedelmöityksen kautta tai suvuttomasti [[silmikointi|silmikoitumalla]].
 
==Rakenne==
Polttiaiseläimet ovat rakenteeltaan yksinkertaisia [[selkärangattomat|selkärangattomia]]. Muodoltaan ne ovat [[säteittäissymmetria|säteittäissymmetrisiä]] eli ne voidaan jakaa monensuuntaisilla tasoilla kahteen symmetriseen puoliskoon. Solukkorakenteeltaan polttiaiseläimet ovat [[diploblastia|diploblastisia]] eli kaksikerroksisia. Ne rakentuvat ulommasta ([[ektodermi]]) ja sisemmästä ([[endodermi]]) solukerroksesta.
 
[[Kuva:Cnidaria medusa n polyp.png|thumb|left|200px|Meduusan (suu alaspäin) ja polyypin (suu ylöspäin) kaavakuvat. Punainen: ektodermi, sininen: endodermi.]]
 
Polttiaiseläinten elämänkierrossa voi esiintyä kaksi päävaihetta (yksilömuotoa): pohjaan kiinnittynyt [[polyyppi (eläintiede)|polyyppi]] ja vapaana uiva meduusa. Useissa ryhmissä (esim. [[korallieläimet|korallit]], [[merivuokot]]) meduusavaihetta ei kuitenkaan ole. Joiltakin lajeilta taas polyyppivaihe puuttuu.
 
===Polttiaissolut===
Polttiaiseläinten saalistaminen perustuu eläimen ''polttiaissoluissa'' olevaan [[myrkky]]yn. Joillakin lajeilla myrkky voi olla ihmisellekin vaarallista, se sisältää ihokuoliota ja verenvuotoa aiheuttavia ja sydämen toimintaan vaikuttavia yhdisteitä. Polttiaissoluissa sijaitsee kapselimainen poltinrakko, josta kosketuksen tai kemiallisen ärsykkeen johdosta kerällä ollut ontto karva laukeaa suoraksi singoten väkäsillä varustetun siiman saalista (tai vahingossa eläintä koskenutta ihmistä) kohti. Siima lävistää saaliin pinnan tai kiertyy sen ympärille samalla vapauttaen myrkkyä. Pienemmät saaliseläimet kuolevat melkein välittömästi. Ihmiselle vaarallisia lajeja tunnetaan "vain" noin sata.<ref name="kaukomatkaaja">{{cite book | title=Kaukomatkaajan luontoharmeja: Kummallisia, vaarallisia ja pelottavia etelän eliöitä | publisher=Tammi | author=Iiris Kalliola, Matti Nummelin | year=2001 | pages=133 | isbn=9789513122119}}</ref>.
 
== Suomen polttiaiseläimet ==
Rivi 37 ⟶ 39:
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
[[Luokka:Polttiaiseläimet| ]]
== Aiheesta muualla ==
*Daly, M. ym. (2007) [http://www.mapress.com/zootaxa/2007f/zt01668p182.pdf The phylum Cnidaria: A review of phylogenetic patterns and diversity 300 years after Linnaeus], Zootaxa 1668: 127–182.
{{Link FA|de}}
 
[[Luokka:Polttiaiseläimet| *]]
{{Link FA|uk}}
 
{{Link FA|de}}
{{Link FA|uk}}
{{Link GA|en}}