Ero sivun ”Ruotsin maantiede” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 39:
Aivan Tukholman pohjoispuolella kulkee [[hemiboreaalinen vyöhyke|Hemiboreaalisten]] sekametsien ja tammen levinneisyysraja. Ruotsalaiset sekametsät ovat sekoitus keskieurooppalaista [[lehtimetsä]]ä ja Skandinaavista havusekametsää. Vallitsevia ne ovat Tukholman eteläpuolisessa osassa Ruotsia. Varsinaisen lehtimetsävyöhykkeen pohjoisrajan ja kuusen levinneisyysalueen eteläraja kulkevat eteläisimmässä ruotsissa.
 
[[Metsäkuusi]] kasvaa luonnostaan koko Ruotsissa, mutta Etelä-Ruotsissa se on pohjoisia alueita vähälukuisempi. [[Euroopanpyökki]] kasvaa luonnonvaraisena pohjoisimmillaan hieman Tukholman eteläpuolella, mutta taas vastaavilla leveyksillä Virossa ja Latviassa sitä ei ole ollenkaan. Pyökki yleistyy Vallitsevaksi puulajiksi saakka Etelä-Ruotsin seudulle tultaessa.
 
[[Alvari|Alvareiksi]] kutsutaan kuivia kanervaa ja ketokasvillisuutta kasvavia kalkkikiviylänköjä, joita on Öölannissa. Kasvillisuus alvareilla on samantyyppistä kuin Englannin nummilla. Alun perin alvareita peittivät sankat seka- ja lehtimetsät, mutta ahkera laidunnus on aikojen kuluessa ehkäissyt puuston uusiutumisen. Vain ne kasvit, joita laiduntavat eläimet ovat karttaneet, ovat selvinneet. Tällaisia kasveja ovat esimerkiksi kanerva ja kataja.