Ero sivun ”Ruotsin maantiede” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 35:
Alpiinista [[tundra]]maista kasvillisuutta ja [[tunturikoivu|tunturikoivikoita]] kasvaa Skandeilla heti tunturipaljakoiden alapuolella.
 
Muutoin koko Pohjois-Ruotsi on [[boreaalinen vyöhyke|havumetsävyöhykettä]]. Tukholman pohjoiseen sijaitsevassa Ruotsissa aivan pohjoiseen saakka alavilla mailla valtapuulajeja ovat kuusi, koivut ja mänty. Puulajisuhteet vaihtelevat pohjoisuuden, pienilmaston ja maaperän mukaan. Aivan Pohjoisimmassa Ruotsissa havumetsät ovat matalia mäntyä, kuusta ja koivua kasvavia sekametsiä. Etelämpänä Pohjois-Ruotsissa metsät jakaantuvat voimakkaammin kuusi ja mäntyvaltaisiin kangasmetsiin. Tukholman seudulla sen sijaan on nähtävissä selvästi jo kolme eri päämetsätyyppiä: [[tuore kangas]]metsä (kuusia ja koivuja), [[kuiva kangas]]metsä (mäntyä) ja [[lehto]] (kuusta ja/tai jaloja lehtipuita). Eteläisimmässä Ruotsissa päämetsätyypit ovat kosteat lehdot (saarnea, tervaleppää), tuoreet lehdot (pyökkiä, joskus seassa myös kuusta), sekä kuivat lehdot (tammea, jalavaa, pähkinäpensasta, ja koivua,). Länsirannikolla, Skoonesta Göteborgiin [[talvitammi]] on tyypillinen pensaikkoisia metsiä muodostava puu rantakallioiden läheisyydessä.
 
Aivan Tukholman pohjoispuolella kulkee [[hemiboreaalinen vyöhyke|Hemiboreaalisten]] sekametsien ja tammen levinneisyysraja. Ruotsalaiset sekametsät ovat sekoitus keskieurooppalaista [[lehtimetsä]]ä ja Skandinaavista havusekametsää. Vallitsevia ne ovat Tukholman eteläpuolisessa osassa Ruotsia. Varsinaisen lehtimetsävyöhykkeen pohjoisrajan ja kuusen levinneisyysalueen eteläraja kulkevat eteläisimmässä ruotsissa.