Ero sivun ”Diskurssianalyysi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
poistetaan virheväittämä - saa palauttaa jos löytää lähteen tukemaan, mutta epäilen että koskaan löytyy.
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Sosiologia}}
{{Kielitiede}}
'''Diskurssianalyysi''' (myös '''diskurssitutkimus''') tarkoittaa tutkimustaanalyysiä, joka kohdistuu kirjoitettuun, puhuttuun tai merkein viestittyyn [[Kieli|kielen]] käyttöön tai muuhun merkittävään [[Semiotiikka|semioottiseen]] tapahtumaan. Olennainen ero diskurssianalyysin ja tekstilingvistiikan välillä on, että diskurssianalyysi pyrkii tuomaan esiin kielenkäyttäjän sosiaalipsykologisia ominaisuuksia tekstin rakenteensen sijaan että keskittyisi esimerkiksi luonnollisten kielten rakenteiden ongelmien tutkimiseen.
 
==Kriittinen diskurssianalyysi==
Rivi 8:
Van Dijkin mukaan eriarvoisuutta voidaan tuottaa monilla eri tavoilla, kuten valta-aseman avoimella tukemisella, legitimaatiolla, kieltämisellä, lieventämisellä ja salaamisella. CDA tutkii, millä rakenteilla, strategioilla tai muilla tekstin, puheen tai muun viestinnän tapahtumilla on merkitystä näissä valta-aseman uudelleentuottamisen muodoissa.<ref name="vandijk"/>
 
CDA ei pyri muiden diskurssianalyysin lähestymistapojen tavoin edistämään tietyn alan, paradigman, koulukunnan tai diskurssiteorian rakentumista. Sen sijaan CDA:ssa ollaan ensisijaisesti kiinnostuneita tietyistä yhteiskunnallisista kysymyksistä,. joitaVan CDA:llaDijkin pyritään ymmärtämään paremmin.mukaan CDA:han luettavat teoriat, kuvaukset, metodit ja empiirinen työ on valittu tai laadittu siten, että ne edistävät sosiaalipoliittisten tavoitteiden toteutumista. Koska vakavat yhteiskunnalliset ongelmat ovat luonteeltaan [[Kompleksisuus|kompleksisia]], tämä yleensä edellyttää monitieteistä lähestymistapaa, missä erottelu teorian, kuvauksen ja sovelluksen välillä menettää merkitystään.<ref name="vandijk"/>
 
Keskittyminen yhteiskunnallisten ongelmien, kuten valta-aseman ja eriarvoisuuden perusteelliseen ymmärtämiseen ei kuitenkaan tarkoita, että teoreettinen tarkastelu hylättäisiin. Päinvastoin, ilman kompleksisia ja kehittyneitä teorioita perusteellinen ymmärrys ei ole mahdollista. Tälle teoreettiselle pyrkimykselle on olennaista analysoida valta-aseman ja diskurssin kompleksisia suhteita.<ref name="vandijk"/>