Ero sivun ”Pussieläimet” versioiden välillä

4 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
Fossiiliaineiston todisteet, jotka ensimmäisenä julkaisi tutkija [[M. J. Spechtt]], eivät tue enää ennen yleistä käsitystä pussieläimistä [[Istukkanisäkkäät|istukallisten nisäkkäiden]] primitiivisinä edeltäjinä. Molemmat [[nisäkkäät|nisäkkäiden]] tärkeimmät osaluokat (kolmas ryhmä on [[nokkaeläimet]]) näyttävät kehittyneen samoihin aikoihin [[Mesotsooinen maailmankausi|mesotsooisella maailmankaudella]] ja ne ovat olleet kilpailijoita siitä lähtien.
 
Useimmilla mantereilla istukalliset nisäkkäät olivat paljon menestyksekkäämpiä ja pussieläimet katosivat. Etelä-Amerikassa opossumit[[opossumi]]t saivat kuitenkin vankan jalansijan ja [[tertiäärikausi|tertiäärikaudella]] pussieläimistä kehittyi myös saalistajia, kuten esimerkiksi sapelihampainen ''[[Thylacosmilus]]''. Australiassa istukalliset nisäkkäät eivät menestyneet, vaan pussieläimet ja nokkaeläimet hallitsivat tertiäärikauden ajan. Australian istukalliset nisäkkäät ovat muuttaneet mantereelle myöhemmin.
 
Viime vuosisatojen aikana ihmisen toiminta on vaikuttanut monien pussieläinlajien levinneisyyteen. Useat lajit ovat uhanalaistuneet ja muutamat, kuten [[pussihukka]], [[aavikkopussimäyrä]] ja [[leveäotsapäästäiskenguru]], ovat kuolleet [[sukupuutto]]on. Ihminen on kuitenkin myös tarkoituksellisesti [[Siirtoistutus|siirtoistuttanut]] joitain pussieläimiä niiden luontaisten elinalueiden ulkopuolelle. Esimerkiksi [[Virginianopossumi|virginianopossumeja]] on viety Pohjois-Amerikan länsiosiin ja [[Uusi-Seelanti|Uuteen-Seelantiin]],<ref name="Nurminen1987">{{Kirjaviite | Tekijä = Nurminen, Matti (toim.)| Nimeke = Maailman eläimet: Nisäkkäät 2 | Vuosi = 1987 |Sivu =390–397, 463| Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tammi | Tunniste = ISBN 951-30-6531-6 }}</ref> [[punakaulakenguru]]ita [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britanniaan]] sekä [[Parmavallabi|parmavallebeja]], [[damavallabi|damavallabeja]] ja [[kettukusu]]ja Uuteen-Seelantiin<ref>[http://www.bucknell.edu/msw3/browse.asp?id=11000268 Wilson & Reeder (2005): ''Macropus rufogriseus'']</ref><ref>[http://www.bucknell.edu/msw3/browse.asp?id=11000261 Wilson & Reeder (2005): ''Macropus parma'']</ref><ref>{{IUCN|41512|''Macropus eugenii''|3.4.2011}}</ref><ref>[http://www.bucknell.edu/msw3/browse.asp?s=y&id=11000089 Wilson & Reeder (2005): ''Trichosurus vulpecula'']</ref>.
Rekisteröitymätön käyttäjä