Wikipedia

Ero sivun ”Luuydin” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Lähteetön
Lähteistys + verisolujen muodostuminen
Rivi 1:
{{Lähteetön}}
[[Tiedosto:Bone marrow biosy.jpg|thumb|Luuytimen koepalan otto lampaalta]]
'''Luuydin''' ({{k-la|medulla ossium}}) on [[kudos]]ta, joka täyttää pitkien [[luu|luiden]] yhtenäiset ydinontelot. [[Luuydinontelo]] sijaitsee hohkaluukerroksen sisäpuolella.<ref name="Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin">{{Kirjaviite | Tekijä= Hiltunen, Holmberg, Jyväsjärvi, Kaikkonen, Lindblom-Ylänne, Nienstedt, Wähälä | Nimeke= Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin| Vuosi=2010| Sivu=196| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija = WSOYpro | Tunniste = ISBN 978-951-0-33085-2 }}</ref> Punaisen luuytimen [[kantasolu]]jen yksi [[solulinja]] johtaa kypsien [[punasolu]]jen kehittymiseen, toinen [[granulosyytti]]en ja [[monosyytti]]en kehittymiseen ja kolmas [[imusolu]]jen kehittymiseen. [[Verihiutale]]et muodostuvat luuytimessä kuroutumalla irti luuytimen jättisolusta, megakaryosyyteistä.<ref name="Haug">{{Kirjaviite | Tekijä= Haug, Sand, Sjaastad | Nimeke= Ihmisen fysiologia | Vuosi=1999| Sivu=312| Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 951-0-19882-x }}</ref>
'''Luuydin''' ({{k-la|medulla ossium}}) on [[kudos]]ta, joka täyttää pitkien [[luu|luiden]] ydinontelot. [[Punainen|Punaisessa]] luuytimessä syntyvät [[punasolu|punaiset verisolut]], [[verihiutale]]et ja pääosa [[valkosolu|valkoisista verisoluista]]. Se on runsaasti [[verisuoni]]a ja [[solu]]ja sisältävää kudosta. Keltainen luuydin on pääasiassa [[sidekudos]]ta ja [[rasva]]a. Kasvuvuosina punainen luuydin korvautuu suureksi osaksi keltaisella siten, että terveellä ja täysikokoisella henkilöllä on punaista luuydintä vain [[Kylkiluut|kylkiluissa]] ja muutamissa muissa lyhyissä litteissä luissa kuten [[lantio]]ssa ja [[rintalasta]]ssa. Luissa ei ole [[hermo]]ja vaan ne ovat luuta ympäröivässä [[luukalvo]]ssa.
 
Keltainen luuydin on pääasiassa [[sidekudos]]ta ja [[rasva]]a. Vastasyntyneen luuydin on kokonaan verisoluja tuottavaa punaista ydintä, mutta kasvuvuosina punainen luuydin rasvoittuu suurelta osin keltaiseksi ytimeksi.<ref name="Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin"></ref> Terveellä ja täysikokoisella henkilöllä on punaista luuydintä vain [[Kylkiluut|kylkiluissa]] ja muutamissa muissa lyhyissä litteissä luissa kuten [[lantio]]ssa ja [[rintalasta]]ssa. Luissa ei ole [[hermo]]ja vaan ne ovat luuta ympäröivässä [[luukalvo]]ssa.
 
[[Lähteet]]
{{viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Luuydin”