Ero sivun ”Wilhelm Röntgen” versioiden välillä

Wilhelm Röntgen syntyi [[saksa]]laisessa Lennepin (nykyinen [[Remscheid-Lennep]]) kaupungissa. Röntgenin isä oli Dahbringhausenissa vuonna [[1801]] syntynyt räätäli Friedrich Conrad Röntgen. Äiti Charlotte Constanze Frowein oli erään alun perin Lennepistä lähtöisin olevan ja myöhemmin [[Amsterdam]]iin siirtyneen suvun jäsen. Frowein ja Röntgen menivät naimisiin [[1. toukokuuta]] [[1842]]. Kolme vuotta myöhemmin he saivat ainoaksi lapsekseen jääneen Wilhelm Röntgenin. Friedrich Röntgenin ammatti ei tuottanut rahaa kovinkaan hyvin, joten Wilhelmin ollessa kolmevuotias perhe muutti [[Alankomaat|Alankomaihin]] paremman myynnin toivossa. He asettuivat [[Apeldoorn]]iin, jonne oli myös Röntgenin äidin perhe asettunut asumaan.<ref name="radiologianmuseo">''Professor Röntgen was a European ahead of his time''.</ref> Röntgen kävi peruskoulua Apeldoornissa Martinus Herman van Doornin instituutissa 16-vuotiaaksi asti. Röntgen osasi saksan lisäksi puhua [[hollannin kieli|hollantia]], joten kieli ei ollut opiskelun este. Röntgen ei osoittanut erityisiä taipumuksia missään kouluaineessa, mutta hän oli varsin lahjakas mekaanisten laitteiden rakentamisessa. Tämä piirre säilyi aikuisikään asti. Röntgen oli hyvin luonnonläheinen ja rakasti metsissä kävelemistä.<ref name="Nobel-säätiö">''Wilhelm Conrad Röntgen - Biography''</ref>

Vuonna [[1862]] Röntgen siirtyi opiskelemaan Utrechtin tekniseen kouluun, jossa koulutettiin 14–18-vuotiaita poikia teollisuustöihin. Röntgen kuitenkin erotettiin hänen koulutoverinsa tehtyä pilapiirroksen eräästä opettajasta. Opettaja kysyi Röntgeniltä, kuka pilapiirroksen oli tehnyt, mutta Röntgen kieltäytyi vastaamasta ja erotettiin.<ref name="Nobel-säätiö"/>

Röntgen pääsi seuraamaan tammikuussa [[1865]] epävirallisena oppilaana opetusta [[Utrechtin yliopisto]]ssa. Hän kuuli, että kykenisi opiskelemaan [[Zürich]]issä, jos läpäisisi pääsykokeen. Saman vuoden marraskuussa hän aloitti Zürichin polyteknisessä opistossa insinööriopinnot, mille päättötodistuksen puuttuminen ei ollut este. Röntgen kävi muun muassa [[Rudolf Clausius|Rudolf Clausiuksen]] luennoilla ja työskenteli [[August Kundt]]in laboratoriossa. Clausius ja Kundt vaikuttivat huomattavasti Röntgenin kehittymiseen. Röntgen osoitti lahjakkuutensa [[ETH Zürich|Zürichin teknillisessä korkeakoulussa]]. Hän sai kaikista kahdeksasta opintoaineestaan parhaimman arvosanan, kahdesta lähes parhaan ja yhdestä hyvän arvosanan. Röntgen valmistui insinööriksi vuonna [[1868]]. Valmistumisen jälkeen hän päätti jäädä vielä vuodeksi viimeistelemään tutkielmaansa, ''Studien Ober Gase'', joka käsittelee kaasujen ominaisuuksia. Lopulta tutkielma oikeutti tohtorin tutkinnon suorittamiseen, minkä hän teki [[Zürichin yliopisto]]ssa.<ref name="radiologianmuseo"/><ref name="Nobel-säätiö"/>

Röntgen asui lähellä yliopistoa. Hänen asuntonsa alakerrassa oli krouvi, Zum grünen Glas, jossa kävi pääosin professoreja ja opiskelijoita viettämässä iltaa. Krouvin omisti Johann Gottfried Ludwig, joka oli muuttanut Sveitsiin vuoden [[1830]] vallankumouksen alta. Hän tarjoili krouvissa ruokaa, mutta pystyi kielitaitonsa ansiosta kääntämään asiakkaidensa kirjoituksia latinaksi. Krouvi oli Röntgenin elämän kannalta olennainen, koska hän tapasi siellä ensimmäistä kertaa Anna Bertha Ludwigin, jonka kanssa hän meni naimisiin Apeldoornissa [[19. tammikuuta]] [[1872]]. Naimisiin menon jälkeen Röntgen matkusti vaimonsa kanssa [[Strasbourg]]iin. Anna Ludwig oli sukua runoilija [[Otto Ludwig]]in kanssa.<ref name="radiologianmuseo"/> Avioliittoon ei syntynyt lapsia, mutta he adoptoivat [[1887]] kuusivuotiaan Josephine Bertha Ludwigin, joka oli rouva Röntgenin ainoan veljen tytär.<ref name="Nobel-säätiö"/>

Tohtoriksi väiteltyään Röntgen pääsi Kundtin [[Assistentti|assistentiksi]] ja aloitti samana vuonna työt [[Würzburgin yliopisto]]ssa. Kolme vuotta myöhemmin Röntgen aloitti luennoitsijana [[Strasbourgin yliopisto]]ssa. Vuosi tämän jälkeen hänet nimitettiin professoriksi [[Hohenheimin yliopisto|Hohenheimin maatalousakatemiaan]] [[Württemberg]]issä. Vuonna [[1876]] hän palasi Strasbourgiin fysiikan professoriksi ja vuonna [[1879]] hän sai [[Justus-Liebig-Universität Gießen|Gießenin yliopisto]]n fysiikan osaston professorin viran. Röntgenin vanhemmat kuolivat, kun hän työskenteli [[Gießen]]issä, jonka hautausmaalle heidät haudattiin.<ref name="Nobel-säätiö"/>

Röntgenille tarjottiin 1880-luvulla professuureja [[Jenan yliopisto|Jenan]] ([[1886]]) ja Utrechtin yliopistoista ([[1888]]), mutta kieltäytyi näistä. Vuonna [[1888]] hän kuitenkin suostui vastaanottamaan fysiikan professorin viran [[Würzburgin yliopisto]]sta, josta hän sai yliopiston merkittävimmän fysiikan professuurin. Hänet valittiin yliopiston rehtoriksi [[2. tammikuuta]] [[1894]]. Samana vuonna hän aloitti tutkimuksensa [[Katodisäde|katodisäteiden]] parissa. Katodisäteet olivat niiden löytämisen jälkeen yksi sen ajan fysiikan tutkituimmista kohteista. Vuoden [[1895]] lopulla hän löysi [[Röntgensäteily|röntgensäteet]], mistä hän tuli kuuluisaksi. Röntgensäteiden löytämisen jälkeen ne olivat yksi mielenkiintoisimpia tutkimuskohteita. Lopulta vuonna [[1900]] Röntgen vastaanotti viran [[Münchenin yliopisto]]sta Baijerin hallituksen erityisestä pyynnöstä. Siellä hän myös päätti akateemisen uransa.<ref name="Nobel-säätiö"/> Röntgenille annettiin vuonna [[1901]] kaikkien aikojen ensimmäinen [[Nobelin fysiikanpalkinto]] löytämänsä röntgensäteilyn ansiosta.<ref name="NP">{{Verkkoviite | Osoite = http://nobelprize.org/nobel_prizes/physics/laureates/1901/index.html | Nimeke = The Nobel Prize in Physics 1901 | Selite = elämänkerta, julkaisuluettelo ja palkinnon myöntämispuhe | Julkaisija = The Official Web Site of the Nobel Foundation | Viitattu = | Kieli ={{en}} }}</ref>

Röntgen kuoli suolistosyöpään, neljä vuotta vaimonsa kuoleman jälkeen, vuonna [[1923]].<ref name="Nobel-säätiö"/> Syövän ei uskota välttämättä aiheutuneen hänen työnsä parissa saamastaan [[Ionisoiva säteily|ionisoivasta säteilystä]]. Hän altistui säteilylle uransa aikana varsin lyhyen ajan, ja lisäksi Röntgen oli aikanaan yksi harvoista tiedemiehistä, jotka käyttivät tutkimustensa aikana [[lyijy]]suojusta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.chymist.com/Nuclear%20chemistry.pdf | Nimeke = Nuclear Chemistry | Tekijä = David A. Katz | Tiedostomuoto =PDF | Selite = s. 27 | Julkaisu = Discovery of X-rays and radioactivity | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =27.8.2012 | Kieli = }}</ref> <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = K.G. Manton, Igor Akushevich, Julia Kravchenko | Nimeke =Cancer Mortality and Morbidity Patterns in the U.S. Population: An Interdisciplinary Approach | Vuosi = 2008 | Luku = Endless assault: prehistory and history of human cancer | Sivu = 5 | Selite = | Julkaisija = Springer| Tunniste = ISBN 9780387781921 | Viitattu =27.8.2012 | Kieli = }}</ref> Kuollessaan Röntgen oli lähes vararikossa, sillä hän oli lahjoittanut Nobelin palkintorahat ylioistolle ja ensimmäistä maailmansotaa seurannut inflaatio oli syönyt hänen omaisuutensa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://what-when-how.com/physicists/rontgen-wilhelm-conrad-physicist/ | Nimeke = Rontgen, Wilhelm Conrad (physicist) | Selite = | Julkaisu =What When How | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =27.8.2012 | Kieli = }}</ref> Röntgen toivoi testamentissaan, että kaikki hänen yksityinen ja tieteellinen kirjeenvaihtonsa tuhotaan, ja hänen omat arkistonsa tuhottiin. [[Deutsches Röntgen-Museum]]iin on koottu hänen kirjoittamiaan kirjeitä niiden vastaanottajilta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.roentgenmuseum.de/index.php?id=32&L=1 | Nimeke = Archive | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2010 | Julkaisija =Deutsches Röntgen-Museum | Viitattu =27.8.2012 | Kieli = }}</ref>

Fysiikassa vallitsi hyvin epätietoinen tilanne, jonka pääsyyllisenä olivat [[katodisäde|katodisäteet]]. Eri tutkimuksissa oli löydetty toisistaan päinvastaisia tuloksia ja ala oli hyvin sekava. Eräs katodisäteitä tutkinut oli [[Heinrich Hertz]]in apulaisena toiminut [[Philipp Lenard]]. Hertz oli tullut katodisäteiden ominaisuuksia koskevasta tutkimuksessaan siihen tulokseen, että säteet olivat sähköisesti neutraaleja. Hertzin päätelmät olivat suorassa ristiriidassa brittifyysikko [[William Crookes]]in havaintojen kanssa. Crookesin mukaan katodisäteet olivat sähköisten molekyylien virtaa, jota hän kutsui myös ”aineen neljänneksi olomuodoksi”. Philipp Lenardin vuonna [[1894]] tekemät tukimukset kuitenkin vahvistivat Hertzin teoriaa. Hän nimittäin osoitti kokeella, että säteily läpäisi [[alumiinifolio]]sta tehdyn ikkunan. Ilmiötä ei pystytty selittämään hiukkasten avulla.<ref>Kragh, s. 47.</ref>

Lenardin tutkimusten innoittamana Röntgen kiinnostui aiheesta ja alkoi tutkia säteiden läpäisykykyä syksyllä [[1895]]. Kuten muut fyysikot, Röntgen käytti varjostimena bariumplatinasyanidia. Varjostimella ei itsessään pitänyt olla vaikutusta itse kokeeseen, sillä se oli pienen matkan päässä putkesta, joka oli pimeässä huoneessa, ja se peitettiin mustalla pahvilla. Röntgen huomasi [[8. marraskuuta]] [[1895]] tekemissään kokeissa, että varjostinaine [[fluoresenssi|fluoresoi]]. Röntgen ymmärsi, ettei ilmiöllä voinut olla tekemistä katodisäteiden kanssa ja varmistuttuaan siitä, että ilmiö on todellinen, hän aloitti systemaattisen tutkimuksen. Tutkimusten edetessä hän alkoi vähitellen uskoa, että kyseessä on valosta ja katodisäteistä poikkeava säteilyn laji.<ref name="kavanttisukupolvet 48">Kragh, s. 48.</ref> Lisäkokeet paljastivat, että Röntgenin löytämä ''X''-säteily tunkeutui paperin, puun, käden ja ohuen metallinkalvon läpi. Säteily myös jätti jälkiä valokuvausfilmiin.<ref name="PRESS"/> Lääketieteilijät ymmärsivät heti Röntgenin keksinnön lääketieteellisen merkityksen, ja tie tutkimuksesta käytännön sovellutuksiin oli nopea.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.radiology-museum.be/Pdf/article_0006.pdf | Nimeke = Since 1895, the orthopaedic surgery needs X-ray imagery | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Radiology Museum | Viitattu = 28.8.2012 | Kieli = }}</ref>

Kaksi kuukautta myöhemmin, [[5. tammikuuta]] [[1896]], itävaltalainen sanomalehti kertoi Röntgenin löytämästä uudenlaisesta [[säteily]]stä. Röntgenille myönnettiin lääketieteen kunniatohtorin arvo Würzburgin yliopistosta röntgensäteilyn löytämisen johdosta. Myöhemmin hän sai lukemattomia kunniatohtoriuksia ja palkintoja. Jo vuonna [[1896]] kirjoitettiin yli tuhat röntgensäteitä käsittelevää julkaisua, mutta Röntgen itse kirjoitti aiheesta vain kaksi artikkelia. Hän piti yhden luennon Würzburgissa ja kieltäytyi muita esitelmäpyynnöistä, eikä pitänyt esitelmää edes Nobel-palkinnon myöntämistilaisuudessa.<ref name="PRESS"/>