Ero sivun ”Evakuointi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 193.64.22.144 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Henswick tekemään versioon.
Rivi 12:
== Evakot Suomessa ==
[[Tiedosto:Evakoita Sodankylässä.jpg|thumb|right|300px|Evakoita Sodankylässä pakenemassa saksalaisia joukkoja syksyllä 1944.]]
[[Suomi|Suomessa]] ''evakko''-sanalla tarkoitetaan usein vain niitä henkilöitä, jotka toisen maailmansodan aikana evakuoitiin [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolle]] luovutetuilta alueilta eli pääosasta Suomen Karjalaa mukaanlukien Suomenlahden ulkosaaret sekä [[Salla (kunta)|Sallan]] ja [[Kuusamo]]n itäosista, [[Petsamo]]sta ja [[Porkkalan vuokra-alue]]elta evakuoituja ihmisiä. Evakkotaipaleelleevakkotaipaleelle joutui lähtemään noin 430 000 henkeä [[talvisota|talvisodan]] alkaessa [[1939]]. [[jatkosota|Jatkosodan]] aikana takaisin [[Luovutettu Karjala|luovutettuun Karjalaan]] palanneet joutuivat uudestaan evakkoon [[1944]] ja lisäksi evakkoon lähtivät [[Petsamo]]n asukkaat. Porkkalan vuokra-alueen evakot saivat tilaisuuden palata evakuointiaan edeltäneelle kotiseudulleen, kun Neuvostoliitto vuonna 1956 luovutti alueen takaisin Suomelle, mutta läheskään kaikki alueen evakot eivät tätä oikeutta käyttäneet.
 
Luovutetuille alueille jäi odottamaan uusien isäntien tuloa 19 henkilöä, joista 14 oli [[Muolaa]]sta ja [[Petsamo]]sta. Näillä alueilla oli jo vanhastaan [[venäläiset|venäläis]]asutustavenäläisasutusta, mikä mahdollisesti oli syy jäämiseen.<ref>Helsingin kaupunginkirjasto. Kysy mitä vain: [http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=af1e443b-6ea8-4653-8f10-d8ec902433b2 Vain 19 jäi luovutetuille alueille]. Viitattu 4.2.2009.</ref>
 
Luovutettujen alueiden evakot asutettiin pysyvästi muualle Suomeen. Uudelleenasutetuista evakoista käytetään nimitystä [[siirtoväki]]. Osa maataloudesta elantonsa saavasta luovutettujen alueiden väestöstä määrättiin asettumaan asumaan [[asutustila|asuin- tai viljelyskäyttöön tarkoitetuille pientiloille]], osa kaupunkeihin. Maapohja oli yleensä valtion omistamaa, tai se pakkolunastettiin yksityistiloita, erityisesti rappiotiloilta. Uudet kotitilansa siirtoväki sai omistukseensa korvauksena rajan taakse jätetystä omaisuudesta.<ref>YLE [http://www.yle.fi/teema/karjala/mediagalleria.php Maanhankintalaki ja asutustilat], viitattu 9.7.2007</ref> PääosaVarsinainen siirtoväkeä varten tehdyistä erityisjärjestelyistäevakuointi koski vain maataloudesta elantonsa saavaa siirtoväkeä, muu siirtoväki sai asettua Suomen jäljelle jääneillä alueilla vapaasti minne halusi, tosin sillekin myönnettiin joitakin etuuksia muun muassa asunnon hankkimiseen.
 
Muista suomalaisiin kohdistuneista evakuoinneista merkittävin on se, kun Suomen ja Neuvostoliiton aselevon astuttua voimaan, [[Lapin sota |Lapin sodan]] alkuvaiheessa evakuoitiin saksalaisjoukkojen miehittämältä alueelta [[Lapin lääni]]stä ja [[Oulun lääni]]n pohjoisosista lähes koko väestö, 56&nbsp;500 henkeä [[Ruotsi]]in ja 111&nbsp;500 henkeä Pohjanmaalle. Evakot palasivat asuinseuduilleen, mutta saksalaisten [[poltetun maan taktiikka]] oli tuhonnut suuren osan Lapin rakennuskantaa ja aiheutti mittavat jälleenrakennustyöt.
 
[[1960-luku|1960-luvulla]] evakuoitiin [[Lokan tekojärvi|Lokan tekojärven]] alle jääneen alueen asukkaat, 1970-luvulla [[Porttipahdan tekojärvi|Porttipahdan tekojärven]] alle jääneen alueen asukkaat.
 
== Lähteet ==
Rivi 27 ⟶ 25:
 
[[Luokka:Väestönsuojelu]]
[[Luokka:Pakkokeinot]]
[[Luokka:Evakot ja asutustoiminta|*]]