Ero sivun ”Suomi” versioiden välillä

Tammikuun 1918 aikana keväästä 1917 lähtien kiihtynyt vastakkainasettelu kärjistyi punaisten ja valkoisten väliseksi [[Suomen sisällissota|sisällissodaksi]] 27. tammikuuta 1918. Suomi jakaantui [[Suomen kansanvaltuuskunta|Kansanvaltuuskunnan]] Etelä-Suomea Helsingistä käsin hallitsemaan punaiseen Suomeen ja [[Suomen Senaatti|Suomen Senaatin]] Keski- ja Pohjois-Suomea Vaasasta käsin hallitsemaan valkoiseen Suomeen. Sisällissodassa valkoiset saivat merkittävää tukea keisarilliselta [[Saksa]]lta ja punaiset Neuvosto-Venäjän bolševikeilta. Sotaan osallistui vajaat 200&nbsp;000 suomalaista ja noin 20&nbsp;000 ulkomaista sotilasta. Suomalaisarmeijoissa merkillepantavaa oli alaikäisten lapsisotilaiden suuri osuus, ja myös naisten osallistuminen sotaan. Valkoiset voittivat sodan. Tämä oli seurausta punakaartien alkeellisesta taistelutaidosta, saksalaisten laatuyksiköiden ja suomalaisjääkäreiden antamasta sotilaallisesta tuesta Vaasan senaatille ja sen käytössä olleista ammattiupseereista, jotka mahdollistivat heikosti koulutettujen suojeluskuntien ja [[asevelvollisuus|asevelvollisten]] joukkojen tehokkaamman käytön. Valkoisen armeijan voittoon päättynyt taistelu Tampereen kaupungista ja Saksan armeijan osastojen maihinnousut Hangossa ja Loviisassa sekä saksalaisten suorittama Helsingin valtaus olivat sodan kannalta ratkaisevat tapahtumat. Sodan molemmat osapuolet harjoittivat poliittista terroria yhtenä sodankäynnin muotona. Terrorissa sai surmansa kaikkiaan noin 11&nbsp;000 – 13&nbsp;000 uhria. Sodan jälkeen noin 70&nbsp;000 punaista ja punaiseksi epäiltyä suljettiin vankileireille, valtiorikosoikeuksien tuomittaviksi. Vuoden 1918 sisäisen sodan romahduttaman elintarviketilanteen ja hävinneen osapuolen huonon kohtelun vuoksi leireillä menehtyi kesän 1918 aikana nälkään ja tauteihin (erityisesti [[espanjantauti]]in) noin 13&nbsp;000 henkeä. Sisällissodassa sai surmansa kaikkiaan noin 37&nbsp;000 ihmistä.<ref>Tikka 2006, Haapala 2008 tappoi kaikki natsit</ref>