Versio 5. marraskuuta 2012 kello 17.56 muokkaa Vilhokki (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 86 063 muokkausta pEi muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 5. marraskuuta 2012 kello 18.25 muokkaa kumoa J Hokkanen (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 213 019 muokkausta pEi muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 3: Jos 1950- ja 1960-luvuilla osallistui hän Pohjois-Suomen voimalaitostyömaiden arkeologisille hätäkaivauksille. Monissa artikkeleissaan hän käsitteli näissä tutkimuksissa esille nousseita aiheita, joita olivat muun muassa kivikauden talous, kulttuurien kehitys ja ajoituksien ongelmat. Hän jätti Pro Gradu-tutkielmansa vuonna 1969 arkeologiasta ja geologiasta sekä väitteli vuonna 1974 maankohoamisen ja asuinpaikkojen kronologiasta teesillään ''Studies Relating to Shore Displacements and Stone Age Chronology in Finland'' (1974). Väitös toi ajoitukseen voimakkaan geologisen näkökulman ja hänen työtään väritti tämän jälkeen voimakkaasti luonnontiede. Siiriäinen toimi vuosina 1977−1982 Museovirastolla amanuenssina ja intendenttinä ja hänet valittiin vuonna 1983 professoriksi Helsingin Yliopistoon, josta hän eläköityi vuonna 2003. 1960-luvulla hän osallistui Pohjoismaiden yhteisille hankkeille Etelä-~~Egypiin~~Egyptiin Nuubiaan ja 1970-luvulla hän suoritti tutkimuksia Keniassa. Monet hänen hankkeistaan liittyivät Afrikkaan, jossa hän tutki aavikoitumista, ihmisen maankäyttöä ja vaikutusta luontoon. 1980-luvun lopulla johti hän tutkimuksia Perussa, Chilessä, ja Boliviassa. Vuosina 1998−2001 osallistui hän Jordaniassa Jabal Harun-projektiin. Osallistuminen ulkomaisiin projekteihin teki hänet kansainvälisesti tunnetuksi samalla kun vastuu kotimaisesta tutkimuksesta jäi vähemmälle huomiolle. ==Lähteet==

Ero sivun ”Ari Siiriäinen” versioiden välillä