Ero sivun ”Lumipallomaa” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 1:
[[Kuva:AntarcticaDomeCSnow.jpg|thumb|right|200px|Lumipallomaan pinta voisi näyttää samalta kuin Antarktiksen pinta.]]
'''
Maan jäätyminen pysäyttää levien ja kasvien [[hiilidioksidi]]a hapeksi muuttavan [[yhteyttäminen|yhteyttämisen]] sekä tulivuorista purkautuvan hiilidioksidin sitoutumisen sään vaikutuksesta karbonaattikiviin, ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa ajan mittaan. Tällöin [[kasvihuoneilmiö]] voimistuu ja jäät sulavat pois. Maa pysyy tämän jälkeen hetken melko kuumana siihen asti kunnes hiilidioksidi sitoutuu Maan kiviin hiileksi. Maan on väitetty olleen jäässä [[prekambri]]kaudella [[huronin jääkausi|Huronin jääkaudella]] ja [[kryogeenikausi|kryogeenikaudella]], jonka jälkeen kerrostui karbonaattikiviä jääkautta seuranneessa kasvihuonekaudessa.
Rivi 67:
On myös arvioitu jokaisen jäätiköitymisvaiheen jälkeen happipitoisuuden nousseen entistä korkeammalle, joka olisi esimerkiksi voinut olla eräs syy [[kambrikauden räjähdys|kambrikauden räjähdykselle]]. Auringon kirkkaus oli silloin heikompi, ja elämän ilmestyminen valtameriin pienensi [[kasvihuoneilmiö]]tä aiheuttavaa hiilidioksidimäärää.
==Onko
Erään tutkimuksen mukaan<ref name="poulsenjacob">Poulsen & Jacob (2004)</ref> lumipallomaa on mahdoton: jos Auringon kirkkaus pienenee vaikkapa 93 % nykyisestä, niin jään laajeneminen pysähtyy merivirtojen ja [[pilvi]]en muodostuksen takia. Pilvet pitävät sen lämmön, mitä eivät pysty sieppaamaan. Tuulten ajamat merivirrat kuljettavat lämpöä, ja jäätikön laajeneminen pysähtyy noin 27 leveysasteelle, ja lumipallomaa ei synny. Joidenkin tutkijoiden mukaan päiväntasaajan lähellä olisi ollut jäätön tai ohutjäinen vyöhyke ainakin merissä.
| |||