Ero sivun ”Maksa” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Lisäviittaus
Ravintoainemuokkaus
Rivi 1:
[[Kuva:Gray1086-liver.PNG|thumb|Maksan alapinta. Lähde: Grayn anatomia (1918).]]
'''Maksa''' ({{k-la|hepar, iecur}}<ref>[http://www.uku.fi/kielikeskus/laaketieteen_latina.pdf Lääketieteen latina, Uku.fi]</ref>) on [[ruoansulatus]]elimistöön kuuluva ruoansulatusrauhanen ja elimistön suurin [[rauhanen]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = König & Liebich | Nimeke = Veterinary Anatomy of Domestic Mammals | Kappale = 7| Sivu = 356| Julkaisupaikka = Saksa| Julkaisija = Schattauer| Vuosi = 2007| Tunniste = ISBN 978-3-7945-2485-3 |Kieli = englanti}}</ref> Kuolleen ihmisen maksa painaa noin 1,5&nbsp;kg, elävän vieläkin enemmän veren takia. Maksa sijaitsee [[vatsaontelo]]n yläosassa oikealla puolella välittömästi [[pallea]]n alla miltei täysin [[kylkiluu|kylkiluiden]] suojassa. Maksa säätelee [[verensokeri]]a ja [[aminohappo]]pitoisuutta, muuttaa [[rasva|rasvojen]] hajoamistuotteita elimistölle sopiviksi, valmistaa [[sappihapposappi]]janestettä, hajottaa [[Hormoni|hormoneja]] ja varastoi [[glykogeeni]]a, [[veri|verta]], [[Vitamiini|vitamiineja]] ja [[rauta]]a. Se myös tuhoaa [[Verenkierto|verenkierron]] mukana tulevia [[Bakteerit|bakteereja]] ja myrkkyjä. Sikiöllä maksa toimii [[verisolu]]ja muodostavana elimenä.
 
==Maksan rakenne==
Rivi 8:
==Maksan toiminta==
 
Maksassa tapahtuu [[fagosytoosi]]a ja ennen kaikkea vieraiden molekyylien detoksifikaatiota, eli kemiallisen rakenteen muuntamista myrkyttömämmäksi. Detoksifikaatio tapahtuu maksan solujen eli hepatosyyttien sileäpintaisessa solulimakalvostossa. Tämän jälkeen maksa erittää kyseisen aineen [[sappi|sappeen]], josta se kulkeutuu [[suolisto|suolen]] kautta [[uloste]]en mukana ulos. Aminohappojen typpiosasta maksa valmistaa ureaa.
 
Maksa muokkaa ravintoaineita. Se muuttaa [[glukoosi]]a glykogeeniksi ja varastoi sen. Tarpeen vaatiessa glykogeenivarastosta voidaan vapauttaa glukoosia verenkiertoon.<ref name="Bios 4">{{Kirjaviite | Tekijä= Happonen, Holopainen, Sariola, Sotkas, Tenhunen, Tihtarinen-Ulmanen, Venäläinen | Nimeke= Bios 4 - Ihmisen biologia| Vuosi=2005| Sivu=102-104| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 978-951-0-27632-7 }}</ref> Jos glukoosin saanti jatkuu maksan glykogeenivaraston täytyttyä, maksa ryhtyy valmistamaan glukoosista rasvahappoja.
Maksa muokkaa ravintoaineita, mihin sillä on riittävät työkalut. Kun energiaa on ylen määrin, maksa varastoi [[glukoosi]]a glykogeeninä itseensä ja voi muodostaa glukoosista rasvahappoja, kuitenkin vain tyydyttyneitä. Maksa reagoi tiettyjen aineiden puutteeseen, se voi myös siirtää glukoosille aminoryhmän aminohappojen puuttuessa transaminaasientsyymin avulla, mutta kaikkia aminohappoja elimistö ei kykene syntetisoimaan (katso [[välttämättömät aminohapot]]). Aminohapoista voidaan taas muodostaa glukoosia poistamalla [[deaminaatio]]ssa aminoryhmiä ja rasvamolekyylin glyserolista maksa voi muokata glukoosia ja rasvahapoista [[ketoaine]]ita, jotka ovat [[aivot|aivojen]] tärkeä energianlähde pitkään jatkuneen paaston aikana. Mikäli maksa ei toimi, [[iho]] muuttuu keltaiseksi, koska maksa ei pysty poistamaan verestä [[bilirubiini]]a.
 
Maksa muokkaa ravintoaineita, mihin sillä on riittävät työkalut. Kun energiaa on ylen määrin, maksa varastoi [[glukoosi]]a glykogeeninä itseensä ja voi muodostaa glukoosista rasvahappoja, kuitenkin vain tyydyttyneitä. Maksa reagoi tiettyjen aineiden puutteeseen, se voi myös siirtää glukoosille aminoryhmän aminohappojen puuttuessa transaminaasientsyymin avulla, mutta kaikkia aminohappoja elimistö ei kykene syntetisoimaan (katso [[välttämättömät aminohapot]]). Aminohapoista voidaan taas muodostaa glukoosia poistamalla [[deaminaatio]]ssa aminoryhmiä ja rasvamolekyylin glyserolista maksa voi muokata glukoosia ja rasvahapoista [[ketoaine]]ita, jotka ovat [[aivot|aivojen]] tärkeä energianlähde pitkään jatkuneen paaston aikana. Mikäli maksa ei toimi, [[iho]] muuttuu keltaiseksi, koska maksa ei pysty poistamaan verestä [[bilirubiini]]a.
Maksa toimii sikiöllä [[punasolu]]jen valmistuspaikkana ja aikuisella verivarastona.
 
Maksa toimii sikiöllä [[punasolu]]jen valmistuspaikkana ja aikuisella verivarastona. Lisäksi maksa varastoi rautaa sekä A- ja B12 -vitamiineja.<ref name="Bios 4"></ref>
 
Maksa korjaa hyvin itseään ja pystyy toimimaan, vaikka vain pieni osa siitä olisi kunnossa.<ref>[http://www.macmillan.org.uk/Cancerinformation/Cancertypes/Childrenscancers/Typesofchildrenscancers/Livertumours.aspx Liver tumours in children]</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Maksa