'''Antigeeni''' on mikä tahansa [[molekyyli]], joka aiheuttaa elimistössä [[immuunivaste]]en. UseinNe antigeeniksiovat mielletäänusein [[proteiini|proteiineja]] tai [[polysakkaridi|polysakkarideja]], joita esiintyy esimerkiksi [[bakteeri]]nen tai [[elimistövirus]]nten omanpintarakenteissa. [[soluImusolu]]nilla on pintarakenneantigeenireseptori, jokajonka onavulla tunnistettavissane muodontunnistavat perusteellatietyn antigeenin. Antigeenien avulla elimistö tunnistaa muun muassa sen, onko [[solu]] oma vai elimistölle vieras.<ref name="vihollisenBios 4".>{{Kirjaviite | Tekijä= Happonen, Holopainen, Sariola, Sotkas, Tenhunen, Tihtarinen-Ulmanen, Venäläinen | Nimeke= Bios 4 - Ihmisen biologia| Vuosi=2005| Sivu=132| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 978-951-0-27632-7 }} </ref>
[[Vasta-aine]]et tarttuvat antigeeniin. Antigeeni aiheuttaa elimistössä vasta-ainevälitteisen tai soluvälitteisen immuunireaktion. Jos antigeenielimistön [[muistisolu]]issa on elimistölleennestään tuttutieto (vihollinen)taudinaiheuttajasta, niin käynnistyvää vastetta kutsutaan sekundaarivasteeksi ([[adaptiivinen immuniteetti]]), jossa immuunipuolustuksen vaste on nopeampi ja tarkempi. Jos taas antigeeni on tuntematon, elimistö käyttää muita menetelmiä tunkeutujan tuhoamiseen (primaarivaste, [[luonnollinen immuniteetti]]). Primaarivasteen jälkeen immuunipuolustuksen käyttöön jää [[muistisolu]]ja, jotka muistavat kyseisen antigeenin. Seuraavalla kerralla elimistön kohdatessa saman antigeenin, [[immuunipuolustus]] voi tuhota nopeasti solun, jonka pinnalla antigeeni on. Elimistön omat solut tunnistetaan samalla menetelmällä omiksi soluiksi, joita ei tuhota.<ref name="Bios 4"></ref>
