Ero sivun ”Intiaanien pakkomuutot” versioiden välillä

125 merkkiä lisätty ,  10 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
[arvioimaton versio][katsottu versio]
(Fix)
Ei muokkausyhteenvetoa
'''Intiaanien pakkomuutot''' on yleisnimitys toimille, joilla [[Yhdysvallat]] siirsi [[intiaanit|intiaaniheimoja]] [[Mississippi]]joen itäpuolelta länsipuolelle. Toimenpiteisiin sisältyi sopimuksia, maakauppaa ja [[pakkomuutto|pakkosiirtoja]], jopa aseellista [[sodankäynti]]ä. Muodollisesti toiminta perustui ”Asetukseen intiaanien siirtämisestä” (''Indian Removal Act'') vuodelta 1830, vaikka vastahakoisten intiaanien työntäminen yhä lännemmäs oli alkanut jo aikaisemmin. Kuuluisin ”toimenpiteistä” on ''[[Kyynelten polku'']] -nimellä tunnettu [[Cherokeet|cherokee]]-intiaanien pakkomuutto, joka johti tuhansiin kuolonuhreihin.
 
== Viiden "sivistyneen"”sivistyneen” heimon pakkomuutto ==
[[KuvaTiedosto:Trails of Tears en.png|thumb|250px|”Kyynelten polku”, viiden heimon pakkomuutto]]
[[Thomas Jefferson]]in presidenttikaudesta alkaen YhdysvaltainYhdysvaltojen politiikkana oli antaa intiaanien asua Mississipin itäpuolella, jos he sopeutuivat yhteiskuntaan. Tämä tarkoitti asumista yhdessä paikassa, maan viljelemistä, yksityistä maanomistusta ja demokratian hyväksymistä.
 
Vuonna 1830 viisi ns.niin sanottua sivistynyttä heimoa asui edelleen Mississipin itäpuolella: [[chickasawit]], [[choctawit]], [[creekcreekit]]it, [[seminoleseminolit]]t ja [[cherokeecherokeet]]t. Monet heistä olivat omaksuneet useita euro-amerikkalaisen kulttuurin piirteitä, muun muassa [[kristinusko]]n. Cherokeilla oli [[Cherokeen kirjoitus|oma kirjoitusjärjestelmäkirjoitusjärjestelmänsä]], ja he julkaisivat [[Sanomalehti|sanomalehteä]] sekä [[Cherokeen kieli|cherokeen]] että [[Englannin kieli|englannin kielillä]].
 
Kulttuurin mukautumisesta huolimatta heimojen asema ei ollut turvattu: jotkut eurooppalaissyntyiset kokivat heimojen läsnäolon uhkana rauhalle ja turvallisuudelle, koska monet intiaanit olivat taistelleet aiemmissa sodissa Yhdysvaltoja vastaan, usein [[Espanja]]n ja [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneen kuningaskunnan]] aseistamina. Toiset uudisasukkaat taas himoitsivat heimojen asuttamaa maata.
 
Vuoden 1830 asetuksen jälkeen valtio teki eri heimojen kanssa ”sopimuksia”, joiden mukaan nämä suostuivat muuttamaan länteen, muun muassa Oklahomaan[[Oklahoma]]an ja Kansasiin[[Kansas]]iin. Cherokeet ilmoittivat, että heidän kanssaan tehty sopimus ei ole pätevä, sillä se ei ollut yhdenkään päätösvaltaisen cherokeen allekirjoittama. [[Georgia (osavaltio)|Georgialaisten]] himo päästä eroon cherokeista kiihtyi, sillä heidän maaltaan löytyi [[kultaryntäys|kultaa]]. Cherokeet julistivat maansa itsenäiseksi cherokee-valtioksi. Asiasta käytiin oikeutta [[Yhdysvaltain korkein oikeus|Korkeimmassa oikeudessa]] asti. Cherokeiden muutolle asetettiin määräaika. Sen umpeuduttua 7 000 sotilasta pakotti 17 000 cherokeeta kulkemaan, enimmäkseen kävellen, pieni joukko jokilaivoilla, 1 200 mailia (1 800 kilometriä). Arviot kuumuuteen, vatsatauteihin ja nälkään kuolleiden määrästä vaihtelevat 424:stä (hallituksen silloinen virallinen luku) jopa 8 000 henkeen. 4 000 on yleisimmin kuultu arvio.
 
Vuonna 1835 seminoletseminolit kieltäytyivät lähtemästä [[Florida]]sta. Tästä syttyi ''[[toinen seminolesota''seminolisota]], joka jatkui vuoteen 1842 ja päättyi Yhdysvaltojen voittoon.
 
Samoin vuonna 1835 noin 15 000 creek-intiaania pakotettiin muuttamaan [[Alabama]]sta ja [[Georgia (osavaltio)|Georgiasta]] Canadian River -intiaanireservaattiin.
 
Muita muuttoa vastustaneita heimoja olivat [[shawneet]], [[ottawat]], [[potawatomit]], [[saukit]] ja [[foxit]].
 
== Katso myös ==
70 494

muokkausta