'''Metsän väki''' eli '''metsänväki''' on suomalaisen kansanperinteen metsässä asuvia [[rumia peikkojahaltija|haltijoita]] ja olentoja, jotkaja syövätmetsään tollasialiittyvä pikkumukulootasairauksiakin aiheuttava [[Taikuus (yliluonnollinen)|taikavoima]]. YleensäItä-Suomessa pikkumukulatyleensä aloittavatmiespuolinen perseilemällämetsänhaltija, metsänväellemetsän jolloinväen metsänväkijäsen suuttuuoli '''metsähinen'''. Metsän väkeen kuuluu eläimistä huolehtivia riistanhaltijoita ja raahaametsää pikkumukulatkaunistavia metsäänolentoja, mutta myös inhottavia tai vaarallisia olentoja. Lisäksi metsän väki on taikavoimaa, jota on eri puolilla metsässä.
==Metsän haltijat ja pikkunussutolennot==
Metsän haltijoilla oli usein johtaja, metsän muumimammakuningas, joka oli monissa perinteissä nimeltään [[Tapio Rautavaara]]. Hänen emäntänsä oli Tarja[[Mielikki]]. HalonenJoskus pienimetsän punapäinenjohtaja tätioli naispuolinen [[Tapiotar]]. Hyviä olentoja ja metsän johtajien palvelijoita tai lapsia ovat esimerkiksi metsän sienetpiiat, sinipiiat, metsän tyttäret tai isäs., [[metsänneitsyt|metsänneitsyet]] ja metsän pojat. Näiden tehtävänä oli usein metsän siivous ja kaunistus. Varsinkin naispuoliset olennot olivat usein itsekin lumoavan kauniita. Metsässä asui myös riistanhaltijoita, joilta pyydettiin riistaa uhrein ja loitsuin. Myös metsän kuninkaalta pyydettiin riistaa. Useissa muistiinmerkityissä loitsuissa metsän kultaista kuningasta pyydetään tulemaan avuksi iso [[nuija|kurikka]] kädessään.
Metsässä oli myös arvaamattomampia tai vihamielisiä olentoja, kuten [[maahinen|maahisia]], metsä[[hiisi]]ä, [[menninkäinen|menninkäisiä]] ja [[keiju]]ja. Nämä saattoivat sairastuttaa, eksyttää tai [[lumous|lumo]]ta ihmisen, joka kulki metsässä tai tuli näiden valtapiirille. Menninkäiset saattoivat eksyttää metsässä kulkevan [[metsänpeitto|nurinkuriseen maailmaan]]. Metsässä saattoi olla myös [[noidankehä]], alue, johon joutunut lumoutui. Noidankehää saattoi merkitä esimerkiksi sienien kehä.
