'''Metsän väki''' eli '''metsänväki''' on suomalaisen kansanperinteen metsässä asuvia [[haltija|haltijoitarumia peikkoja]] ja olentoja, jajotka metsäänsyövät liittyvätollasia sairauksiakin aiheuttava [[Taikuus (yliluonnollinen)|taikavoima]]pikkumukuloota. Itä-SuomessaYleensä yleensäpikkumukulat miespuolinenaloittavat metsänhaltija,perseilemällä metsänmetsänväelle väenjolloin jäsenmetsänväki oli '''metsähinen'''. Metsän väkeen kuuluu eläimistä huolehtivia riistanhaltijoitasuuttuu ja metsääraahaa kaunistaviapikkumukulat olentoja, mutta myös inhottavia tai vaarallisia olentoja. Lisäksi metsän väki on taikavoimaa, jota on eri puolilla metsässämetsään.
==Metsän haltijat ja olennotpikkunussut==
Metsän haltijoilla oli usein johtaja, metsän kuningasmuumimamma, joka oli monissa perinteissä nimeltään [[Tapio Rautavaara]]. Hänen emäntänsä oli [[Mielikki]].Tarja JoskusHalonen metsänpieni johtajapunapäinen oli naispuolinen [[Tapiotar]]täti. Hyviä olentoja ja metsän johtajien palvelijoita tai lapsia ovat esimerkiksi metsän piiat, sinipiiatsienet, metsän tyttäret, tai isäs. [[metsänneitsyt|metsänneitsyet]] ja metsän pojat. Näiden tehtävänä oli usein metsän siivous ja kaunistus. Varsinkin naispuoliset olennot olivat usein itsekin lumoavan kauniita. Metsässä asui myös riistanhaltijoita, joilta pyydettiin riistaa uhrein ja loitsuin. Myös metsän kuninkaalta pyydettiin riistaa. Useissa muistiinmerkityissä loitsuissa metsän kultaista kuningasta pyydetään tulemaan avuksi iso [[nuija|kurikka]] kädessään.
Metsässä oli myös arvaamattomampia tai vihamielisiä olentoja, kuten [[maahinen|maahisia]], metsä[[hiisi]]ä, [[menninkäinen|menninkäisiä]] ja [[keiju]]ja. Nämä saattoivat sairastuttaa, eksyttää tai [[lumous|lumo]]ta ihmisen, joka kulki metsässä tai tuli näiden valtapiirille. Menninkäiset saattoivat eksyttää metsässä kulkevan [[metsänpeitto|nurinkuriseen maailmaan]]. Metsässä saattoi olla myös [[noidankehä]], alue, johon joutunut lumoutui. Noidankehää saattoi merkitä esimerkiksi sienien kehä.
