Ero sivun ”Geigermittari” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Kuvaus: kuva toimintaperiaatteesta
Rivi 5:
[[Image:Geiger Mueller Counter with Circuit-en.svg|thumb|250px|Jännitelähde luo geigerputken sisällä olevan anodin ja katodin väille sähkökentän. Geigerputken läpäisevä säteily tönäisee kaasuatomia, jolloin positiivinen ioni siirtyy katodille ja elektroni kulkee anodille tönien muita kaasuatomeita irrottaen näistä lisää elektroneja. Elektronivyöry pääsee anodille, ja synnyttää sähköisen signaalin piirille aktivoiden laskurin.]]
{{Korjattava/kieli|suomennos}}
SäteilymittareitaGeigermittarin käytetäänsäteilyä [[säteily]]nhavaitseva havainnoimiseen,osa esimerkiksi [[Alfahajoaminen|alfa]]- ja [[beetasäteily]]n tunnistamiseen, mutta myös muunkaltaisen säteilyn etsimiseen.on Geiger–Müller-putki, joka on suljettu ja täytetty kaasulla (usein [[helium]]illa, [[neon]]illa tai [[argon]]illa johon on lisätty [[halogeeni]]a). Kaasuun syntyy [[elektroni]]purkauksia, kun säteilyn [[alkeishiukkanen]], esimerkiksi [[fotoni]], irrottaa elektroneja kaasusta. Putken sisällekatodikuoren ja sisällä olevan anodipiikin välille luotu korkea [[jännite]] saa aikaan [[kaasumonistus]]ilmiön eli elektronivyöryn, jossa fotonien irrottamat elektronit irrottavat lisää elektroneja saaden aikaan voimakkaan [[sähkövirta|sähkövirran]], joka aiheuttaa havaittavan jännitteen.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Seppo Klemola|www=http://www.stuk.fi/julkaisut_maaraykset/kirjasarja/fi_FI/kirjasarja1/_files/12222632510020947/default/kirja1_4.pdf|Julkaisija=STUK|Nimeke=Säteily ja sen havaitseminen, Luku 4. Säteilyn ilmaisimet|Sivu=120|Vuosi=2002|Selite=Toimittanut Tarja K. Ikäheimonen|Tunniste= ISBN 951-712-503-8}}</ref> Jännitepulssien määrä ilmaistaan viisarineulalla, lampulla ja/tai kuuluvana tikityksenä. Nykyaikaiset geigermittarit voivat havaita radioaktiivisesta aineesta lähtevän säteilyn voimakkuuden useita eri kertaluokkia. Jotkin geigermittarit voivat myös tunnistaa [[gammasäteily]]n, vaikkakin voimakkaan gammasäteilyn havainnointiherkkyys voi olla alempi kuin tiettyjen muiden mittauslaitteiden. Tämä johtuu laitteen usein pienestä kaasun tiheydestä, jolloin energialtaan suuret gammasäteilyn fotonit pääsevät useimmiten laitteen lävitse ilman, että sitä pystytään mittaamaan. Alemman energian fotonit on helpompi tunnistaa, sillä säteilymittari [[Absorptio (sähkömagneettinen säteily)|absorboi]] niitä paremmin. Gammasäteilyn mittaamiseen parempi laite on [[tuikeilmaisin|natriumjodidituikeilmaisin]]. Hyviä alfa- ja beeta tuikeilmaisimia on olemassa, mutta geigermittareita pidetään yleisesti kätevämpinä yleismittareina niiden helpomman kuljetettavuuden, halvemman hinnan ja kestävyyden takia. Geigerputken variaatiota käytetään mittamaan [[neutroni|neutroneita]]. Neutroni-ilmaisimessa käytetty kaasu on [[booritrifluoridi]]a ja muovia käytetään hidastamaan neutroneja. Tämä aikaansaa alfahiukkasia, jotka voidaan havaita.
 
==Säteilymittareita ja niiden käyttötarkoituksia==