Avaa päävalikko

Muutokset

10 merkkiä poistettu ,  6 vuotta sitten
p
fix
[[Tiedosto:Itcho Hanabusa, The Falling Thunder God.jpg|thumb|280px|[[Itchō Hanabusa]], ''Putoava ukkosenjumala'', [[Edo-kausi]]. Kamien esittäminen kuvallisesti alkoi vasta buddhalaisen vaikutuksen myötä.]]
 
'''Kami''' ({{k-ja|神}}) tarkoittaa [[šintolaisuus|šintolaisuudessa]] [[pyhä]]ä tai kunnioitettua ilmiötä. Kami käännetään harhaanjohtavasti usein ”[[Henki|hengeksi]]” tai ”[[jumala]]ksi”. Sanaa voidaan käyttää sekä tarkoittamaan kami-luonnetta, tietynlaisia pyhiä ominaisuuksia (vertaa latinan ''[[numen]]''), tai tiettyjä olentoja, elollisia, elottomia tai jumalallisia, joilla on kami-luonne.<ref name="japrelig">Kitagawa et al. 1987, s. 36.</ref> Erilaisia ja erityyppisiä kameja on huomattavan suuri määrä: perinne kuvaa kamien valtavaa määrää sanoin ''yaoyorozu no kami'' ({{k-ja|八百万の神}}), ”lukematon määrä kameja”, kirjaimellisesti ”kahdeksan miljoonaa kamia”. Kameja on šintolaisuudessa kaikkialla; niitä ovat paitsi luonnonelementit, kuten [[aurinko]], [[kuu]], [[vesi]], [[Vuori|vuoret]] ja niin edelleen, myös itsenäiset, ihmisen toimintaa suojelevat ja ihmisten valmistamissa esineissä asuvat olennot. Kameja voivat olla myös esimerkiksi kuolleet esi-isät, menneisyyden suuret henkilöt tai aiemmin [[Japanin keisari|keisari]].<ref name="encycl">Grapard et al. 1983, s. 130.</ref>
 
Jokaisella kamilla on sisäinen voima, ''tama'', joka voidaan usein jakaa karkeaan ja väkivaltaiseen puoleen (''aramitama'') ja hienostuneeseen ja rauhalliseen puoleen (''nigitama''). ''Tama'' on šintolaisuudessa rituaalisen toiminnan kohteena ja se on olemassa myös ihmisissä (''[[tamashii]]''). Šintolaisissa seremonioissa paikalle kutsuttu kami asettuu väliaikaiseen astiaan (''[[shintai]]''), joka voi olla luonnonelementti kuten kivi tai ihmisen valmistama esine, usein [[peili]] tai [[miekka]]. Kami voidaan jakaa osiin lukemattomia kertoja ilman, että se heikkenisi, ja pyhittää uusiin paikkoihin (''[[kanjō]]'') aiemman kamin fragmentteina (''bunshin'').<ref name="encycl"/>
Kamin käsitettä on yritetty määritellä lukuisia kertoja. Varhaisiin yritelmiin lukeutuvat buddhalaisen [[Tendai]]-lahkon papin [[Sengaku]]n teos ''Man'yōshū chūshaku'' 1200-luvulta ja [[Inbe no Masamichi]]n 1300-luvun kirjoitus ''Jindai no maki kuketsu''. Inbe liitti sanan kami toiseen, samoin lausuttavaan kirjoitusmerkkiin 上 (''ue'', ''kami''), joka tarkoittaa ”ylhäällä”, ja piti kameja siten ”ylempänä” elävinä olentoina. Tämä käsitys nousi suosituksi [[Edo-kausi|Edo-kaudella]] ja muuttui myöhemmin lähes yleistiedoksi, mutta uudemman kielitieteellisen tutkimuksen mukaan [[homonyymi]]t eivät ole sukua toisilleen. Tätä mieltä oli jo [[Motoori Norinaga]], joka antoi käsitteelle seuraavanlaisen määritelmän:<ref name="shin">{{Verkkoviite|Osoite=http://eos.kokugakuin.ac.jp/modules/xwords/entry.php?entryID=1|Nimeke=Definitions and Typology|Julkaisu=Encyclopedia of Shinto|Tekijä=Matsumura, Kazuo|Ajankohta=27.9.2005|Viitattu=04.08.2010|Kieli={{en}} }}</ref>
 
{{Sitaatti|''Kami'' viittaa yleisesti ensinnäkin lukuisiin klassikoissa mainittuihin taivaassa ja maan päällä asustaviin kameihin ja niiden pyhäköissä palvottaviin henkiin (''mitama''). Lisäksi se viittaa kaikkiin muihin hämmästyttäviin asioihin – tietenkin ihmisiin, mutta myös lintuihin, petoihin, ruohoon ja puihin, jopa valtamereen ja vuoriin – joilla on erityisiä, tästä maailmasta yleensä puuttuvia voimia. ”Erityinen” ei tässä tapauksessa viittaa ainoastaan erityiseen hienouteen, hyvyyteen tai elinvoimaan, sillä myös pahoja ja outoja asioita, jos ne herättävät erityistä hämmennystä, kutsutaan ''kameiksi''.}}
 
Kamien luonteeseen kuuluu myös se, että vaikka ne olisivat näkymättömiä, ne voivat tulla näkyviksi erilaisina ilmentyminä ja asettua luonnonmuotoihin, kuten kiviin, puihin ja tuleen, tai ihmisen valmistamiin esineisiin, kuten peileihin. Tällaiset esineet (''[[yorishiro]]'') houkuttelevat kameja puoleensa. Kamit ilmentyvät myös luonnonvoimissa, kuten [[Ukkonen|ukkosessa]], ja ne voivat ottaa valtaansa myös [[Ihminen|ihmisiä]]. Kamit koetaan siis kouriintuntuvien muotojen ja ilmiöiden kautta, eivätkä ne ole käsitteitä tai abstrakteja olentoja. Kamin voima paljastuu vasta, kun se asettuu kiinteään muotoon tai olentoon.<ref name="shin"/>
Kamien palvonnan tapa vaihtelee. Joitakin kameja, kuten [[Inari (kami)|Inaria]], voivat käytännössä palvoa kaikki, joitakin kameja palvotaan ensisijaisesti henkilökohtaisista syistä, kuten [[Tenjin]]iä kokeisiin valmistauduttaessa. Jotkin kamit, esimerkiksi [[Atago]], ovat palvonnan kohteena niiden antaman yleishyödyllisen suojelun vuoksi, joitakin palvotaan kotona joka aamu perhealttarilla (''[[kamidana]]''). Yleisesti ottaen kamien palvonta on yhteisöllinen ilmiö, ja uskonnolliset festivaalit (''[[matsuri]]'') ja riitit ovat luonteeltaan osallistumiseen kannustavia.<ref>Grapard et al. 1983, s. 131.</ref>
 
[[Šintolainen pyhäkkö]] on rakennus, joka on tarkoitettu kamin palvomiseen. Pyhäköt kehittyivät japanilaisesta kansanuskosta, mutta kansanuskoa ei ole koskaan täysin sulautettu muodolliseen palvontaan pyhäköissä vaan se elää edelleen vahvana ja kohdistuu esimerkiksi pelkkiin luonnonmuotoihin, kuten kiviin ja puihin, tai pieniin tienvarsipyhäköihin (''[[hokora]]''). Suuri osa pyhäköistä edustaa muutamaa suosittua arkkitehtuurin tyylisuuntaa, ''[[nagare-zukuri]]a'' ja ''[[kazuga-zukuria]]'', mutta monet etenkin tärkeät pyhäköt ovat yksilöllisiä.<ref name="shrine">{{Verkkoviite|Osoite=http://eos.kokugakuin.ac.jp/modules/xwords/entry.php?entryID=248|Nimeke=History and Typology of Shrine Architecture|Julkaisu=Encyclopedia of Shinto|Tekijä=Kuroda, Ryūji|Ajankohta=02.06.2005|Luettu=20.09.2010}}</ref>
 
Pyhäkössä päähalli (''[[honden]]'') on omistettu pelkästään kamin käyttöön. Päähallissa on yleensä ''[[shintai]]'', ”kamin ruumis”, johon kami voi asettua. Yleisiä shintaita ovat muun muassa peilit, miekat ja jalokivet; buddhalaisen vaikutuksen myötä shintaina alettiin käyttää myös kameja esittäviä kuvia ja [[mandala|mandaloja]]. Myös muut pyhäkön alueella olevat objektit, joita pidetään ''[[yorishiro]]ina'', voivat olla pyhiä. Pyhäkön muihin tärkeisiin rakennuksiin lukeutuvat esimerkiksi rukoushalli (''[[haiden]]''), uhrihalli (''[[heiden (šintolaisuus)|heiden]]'') ja rituaalitanssille tarkoitettu halli (''[[maidono]]''). Pyhäköt voivat olla myös kannettavia (''[[mikoshi]]''): tällaisia pyhäköitä käytetään festivaalien aikana, kun kamia kuljetetaan kulkueessa. Päähallia ei välttämättä ole lainkaan, jos pyhäkkö sijaitsee esimerkiksi vuorella, joka on itsessään shintai.<ref name="shrine"/><ref name="intro">{{Verkkoviite|Osoite=http://eos.kokugakuin.ac.jp/modules/xwords/entry.php?entryID=238|Nimeke=Introduction: Jinja|Julkaisu=Encyclopedia of Shinto|Tekijä=Inoue, Nobutaka|Ajankohta=07.07.2005|Luettu=20.09.2010}}</ref>
 
Japanissa on noin 100&nbsp;000 šintolaista pyhäkköä. Kamin palvontaan pyhäkössä kuuluu puhdistautuminen pesemällä kädet ja huuhtelemalla suu, kolikoiden heittäminen, kellon soittaminen kamin paikalle kutsumiseksi ja käsien taputtaminen ja kumartaminen kamin tervehtimiseksi. Pyhäkkövierailuja tehdään usein vuodenkiertoon liittyvien juhlien yhteydessä, kuten uutenavuotena, [[tanabata]]- ja [[obon]]-festivaalien aikana ja niin edelleen sekä esimerkiksi lapsen syntymän tai häiden yhteydessä. Kamien palvontaan ei liity juuri minkäänlaista teologiaa. Oikealla tavalla palvotun kamin odotetaan tuovan palvojalle siunausta, joka liittyy aina tapahtumiin tässä maailmassa: menestykseen kokeessa, parantumiseen sairaudesta, onnelliseen avioliittoon, pitkäikäisyyteen. Myös pyhäköt ovat edelleen kiinteässä yhteydessä luontoon – vuoriin, puihin ja kiviin, joita pidetään kamien asuinpaikkoina.<ref name="wotk">{{Kirjaviite|Nimeke=Shinto in History: Ways of the Kami|Tekijä=Breen, John & Teeuwen, Mark, ed.|Julkaisija=Curzon Press|Sivu=1–3|Vuosi=2000|Tunniste=ISBN 0-7007-1170-8}}</ref>
* '''[[Ebisu]]''' on yksi ”seitsemästä hyvän onnen jumalasta” (''[[shichifukujin]]''). Häntä palvotaan erityisesti rannikkokylissä hyvän kalansaaliin tuojana ja hänet esitetään ongen kanssa. Hän on myös kaupan ja maanviljelyn suojelija.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://eos.kokugakuin.ac.jp/modules/xwords/entry.php?entryID=206|Nimeke=Ebisu|Tekijä=Iwai, Hiroshi|Julkaisu=Encyclopedia of Shinto|Ajankohta=08.04.2005|Luettu=19.09.2010}}</ref>
* '''[[Fūjin]]''' tai '''kaze no kami''' on tuulen kami. Tuulelle omistetut kultit olivat Japanin maantieteellisestä asemasta johtuen yleisiä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://eos.kokugakuin.ac.jp/modules/xwords/entry.php?entryID=216|Nimeke=Kazenokami|Tekijä=Suzuki, Kentarō|Julkaisu=Encyclopedia of Shinto|Ajankohta=13.03.2005|Luettu=19.09.2010}}</ref>
* '''[[Hachiman]]''' oli alun perin [[Usa (kaupunki)|Usassa]] [[Kyūshū]]lla palvottu kami, joka osallistui [[Nara]]n [[Tōdai-ji]]n suuren buddhapatsaan rakentamiseen ja oli siten kamien ja buddhien synkretismin varhainen kohde. Hachimanin kohdalla synkretismi oli erityisen vahvaa ja kami liitettiin [[Amitabha|Amida]]-buddhaan. Keskiajalla Hachiman nousi soturiluokan suojeluskamiksi.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://eos.kokugakuin.ac.jp/modules/xwords/entry.php?entryID=1083|Nimeke=Hachiman Shinkō|Tekijä=Satō, Masato|Julkaisu=Encyclopedia of Shinto|Ajankohta=24.02.2007|Luettu=19.09.2010}}</ref>
* '''[[Hi no kami]]''' on tulen kami, kronikoiden mukaan alun perin nimeltään '''Homusubi''' tai '''Kagutsuchi'''. Tulen tuhoavan voiman vuoksi kamin palvonta oli yleistä, mutta se liitettiin myös ruoan valmistukseen ja siten sitä alettiin pitää koko kodin suojelijana.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://eos.kokugakuin.ac.jp/modules/xwords/entry.php?entryID=208|Nimeke=Hinokami|Tekijä=Suzuki, Kentarō|Julkaisu=Encyclopedia of Shinto|Ajankohta=13.03.2005|Luettu=19.09.2010}}</ref>
* '''[[Inari (kami)|Inari]]''' on äärimmäisen laajalle levinnyt erityisesti riisinviljelyä mutta myös muita toimia suojeleva kami, joka liitetään usein kettuihin (''[[kitsune]]''). Inarille on omistettu yli 30&nbsp;000 pyhäkköä ja kamille on suoritettu jako- ja uudelleenpyhitysprosessi (''[[kanjō]]'') useammin kuin millekään muulle kamille.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://eos.kokugakuin.ac.jp/modules/xwords/entry.php?entryID=783|Nimeke=Inari Shinkō|Tekijä=Nogami, Takahiro|Julkaisu=Encyclopedia of Shinto|Ajankohta=11.11.2006|Luettu=19.09.2010}}</ref>
* '''[[Izanami]]''' ja '''[[Izanagi]]''', klassikoiden mukaan kaksi maailman synnystä vastuussa ollutta kamia. Heistä syntyi kolme lasta: Amaterasu, Tsukuyomi ja Susanoo.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://eos.kokugakuin.ac.jp/modules/xwords/entry.php?entryID=82|Nimeke=Izanagi|Tekijä=Kadoya, Atsushi|Julkaisu=Encyclopedia of Shinto|Ajankohta=20.10.2005|Luettu=19.09.2010}}</ref>
* '''[[Raijin]]''' eli ukkosen kami on toisaalta maanviljelyksen suojelija ukkoseen liitetyn sateen vuoksi, toisaalta väkivaltainen ja katastrofeja aiheuttava kami.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://eos.kokugakuin.ac.jp/modules/xwords/entry.php?entryID=224|Nimeke=Raijin|Tekijä=Suzuki, Kentarō|Julkaisu=Encyclopedia of Shinto|Ajankohta=13.03.2005|Luettu=19.09.2010}}</ref>
* '''[[Suijin]]''' on maanviljelykselle tärkeä veden kami, joka asuu yleensä riisipeltojen tai kastelukanavien vieressä tai kaivoissa, lähteissä ja virroissa.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://eos.kokugakuin.ac.jp/modules/xwords/entry.php?entryID=227|Nimeke=Suijin|Tekijä=Iwai, Hiroshi|Julkaisu=Encyclopedia of Shinto|Ajankohta=13.03.2005|Luettu=19.09.2010}}</ref>
* '''[[Susanoo]]''', Izanagin nenästä syntynyt tai Izanamin ja Izanagin yhdessä tuottama kami, joka liitetään yleensä sateeseen ja myrskyyn.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://eos.kokugakuin.ac.jp/modules/xwords/entry.php?entryID=143|Nimeke=Susanoo|Tekijä=Kadoya, Atsushi|Julkaisu=Encyclopedia of Shinto|Ajankohta=10.05.2005|Luettu=19.09.2010}}</ref>
* '''[[Tenjin]]''' on historiallisen henkilön eli [[Sugawara no Michizane]]n kamimuoto. [[Fujiwara-klaani|Fujiwarojen]] maanpakoon lähettämä ministeri, akateemikko ja runoilija kuoli vuonna 903, minkä jälkeen hänen uskottiin palanneen kostamaan vihollisilleen pahana henkenä (''goryō''). Hengelle annettiin postuumeja arvonimiä ja hänet kohotettiin lopulta kamiksi; 1100-luvulle mennessä häntä alettiin pitää [[Kannon]]in inkarnaationa. [[Zen]]in vaikutuksessa hänestä tuli runouden ja kulttuurin suojelija ja nykyään hänelle on omistettu useita tuhansia pyhäköitä.<ref>Grapard et al. 1983, s. 127.</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://eos.kokugakuin.ac.jp/modules/xwords/entry.php?entryID=1081|Nimeke=Tenjin Shinkō|Tekijä=Yonei, Teruyoshi|Julkaisu=Encyclopedia of Shinto|Ajankohta=24.02.2007|Luettu=19.09.2010}}</ref>
* '''[[Tsukuyomi]]''' on japanilaisissa klassikoissa esiintyvä kuun kami, Izanamin ja Izanagin poika ja Amaterasun miespuolinen vastine.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://eos.kokugakuin.ac.jp/modules/xwords/entry.php?entryID=159|Nimeke=Tsukuyomi|Tekijä=Mori, Mizue|Julkaisu=Encyclopedia of Shinto|Ajankohta=12.05.2005|Luettu=19.09.2010}}</ref>
Aivan varhaisesta esihistoriallisesta [[Jōmon-kausi|Jōmon-kauden]] uskonnollisuudesta ei tiedetä paljoa. Sitä seuranneen [[Yayoi-kausi|Yayoi-kauden]] kulttuuri, joka merkitsi maanviljelyksen yleistymistä, oli Masao Okan esittämän hypoteesin mukaan monipuolinen sekoitus uskonnollisia perinteitä. Sen muodostivat [[melanesia]]lainen elementti, johon kuuluivat horisontaalinen kosmologia ja esi-isien henkien kunnioitus, [[austroaasialaiset kielet|austroaasialainen]] elementti, johon kuuluivat šamaanit ja myytti maataloutta ohjaavasta auringonjumalattaresta, [[Tunguusikielet|tunguusilainen]] elementti, joka piti sisällään [[siperia]]laisen šamanismin muodon ja vertikaalisen kosmologian, [[austronesialaiset kielet|austronesialainen]] elementti, jonka mukana Japaniin saapui muun muassa riisinviljely, ja edelleen [[altai]]lainen elementti, johon kuului patriarkaalinen klaaneihin perustunut sosiaalinen järjestelmä ja tapa palvoa taivaallisia jumaluuksia, joiden uskottiin laskeutuvan puihin tai vuorenhuipuille.<ref>Kitagawa et al. 1987, s. 33.</ref> [[Munakata-jinja|Munakatan pyhäkön]] ulkopuolelta on löytynyt kivisiä hevos- ja laivaveistoksia: luultavasti kamien uskottiin saapuvan paikalle ratsain tai mereltä, mikä liittynee altailaisen ryhmän saapumiseen Japaniin 200-luvulla.<ref>Kitagawa et al. 1987, s. 34.</ref> Alkuperäinen kosmologinen perspektiivi oli horisontaalinen, ja siitä on edelleen jälkiä joissakin uskonnollisissa festivaaleissa, joissa kamit tulevat paikalle horisontin takaa eivätkä taivaasta.<ref>Grapard et al. 1983, s. 125.</ref>
 
Jo varhaisissa kameissa yhdistyi erilaisia piirteitä, ja jotkin niistä olivat usean eri kamin yhdistelmiä. Esimerkiksi varhainen [[Amaterasu]] lienee ollut altailaisen pääjumalan ja austroaasialaisen ruoantuotannon jumalan yhteenliittymä.<ref>Kitagawa et al. 1987, s. 36.</ref> Altailaisen kulttuurin ''[[uji (klaani)|uji]]''-klaanijärjestelmä nousi vähitellen vallitsevaksi. Uji-klaanilla oli oma kaminsa (''uji-gami''), jota pidettiin klaanin perustajana ja jonka pyhäkköä johti klaanin päämies. Klaanin kamin lisäksi japanilaisten elämää säätelivät lukuisat muut olennot, joilla oli kami-luonne. Nämä olennot voidaan jakaa erilaisiin ryhmiin. Oka on esimerkiksi jakanut ne viiteen eri tyyppiin sen mukaan, miten ihmiset suhtautuivat niihin: ensimmäiseen kuuluvat ihmisissä tai luonnonelementeissä, etenkin eläimissä,<ref name="kit 120"/> olevat henget (''mono''), toiseen ryhmään lukeutuvat kamien tai ihmisten<ref name="kit 120">Kitagawa et al. 1987, s. 120–121.</ref> ”sielut”, ''[[tama (šintolaisuus)|tamat]]''. Kolmanteen luokkaan kuuluvat ''marebito''-henget, esi-isien henget tai aaveet, jotka olivat horisontaalisen melanesialaisen kosmologian tuotos. Neljännessä ryhmässä ovat ”varsinaiset” kamit, vertikaalisen kosmologian mukanaan tuomat olennot, jotka laskeutuivat taivaasta esimerkiksi puihin. Viidenteen lukeutuvat taivaankappaleet, kuten aurinko ja kuu, ja sään ilmiöt. Termi ”kami” alkoi myöhemmin tarkoittaa kaikkia kami-luonteisia henkiä.<ref>Kitagawa et al. 1987, s. 37–38.</ref>
 
Klaanien päälliköt eivät kyenneet toimimaan kaikkien näiden olentojen kanssa omien kamiensa lisäksi. Šamanistisilla ennustajilla, jotka toimivat kamien ja ihmisten välikappaleina, olikin merkittävä osa varhaisten japanilaisten uskonnollisuudessa.<ref>Kitagawa et al. 1987, s. 38–39.</ref>
 
== Kamit mytologiassa ==
[[Japanilainen mytologia|Japanilaisessa mytologiassa]] esiintyy erilaisia kameja. Tärkeimmät lähteet varhaisille myyteille ovat 700-luvulla laaditut kronikat ''[[Kojiki]]'' ja ''[[Nihonshoki]]''.<ref>Kitagawa et al. 1987, s. 27.</ref> Nämä myytit eivät muodosta koherenttia kuvaa maailmankaikkeuden synnystä tai Japanin varhaishistoriasta, mutta niissä on säilynyt varhaisten japanilaisten kuva maailmasta, elämästä ja kamien luonteesta. Mytologiassa mainittujen tapahtumien ajateltiin tapahtuneen myyttisenä ajanjaksona ja ne antoivat ”taivaallisen” mallin maallista elämää varten.<ref>Kitagawa et al. 1987, s. 31.</ref> Myytit voidaan jakaa erilaisiin luokkiin:
 
* Maailmankaikkeuden synnystä on kolme erilaista myyttiä. Kaksi ensimmäistä ovat todennäköisesti kaakkoisaasialaista alkuperää, kun taas kolmas on keisariperheen myöhemmin maahan tuoma keskiaasialainen myytti. Ensimmäisessä myytissä kami [[Umashiashikabihikoji]] kasvoi ruo'osta ennen kaikkeuden syntyä, ja muut kamit seurasivat häntä. Toisessa mutta samantyyppisessä versiossa ensimmäinen kami oli [[Kuninotokotachi]] (”kansakunnan perustanut kami”). Kolmas versio kertoo kolmesta [[Takamanohara]]an (”taivaallisen maailmaan”) kaikkeuden alussa ilmestyneestä kamista, [[Amenominakanushi]]sta, [[Takamimusubi]]sta ja [[Kamimusubi]]sta, joista kaksi jälkimmäistä ovat käytännössä ensimmäisen miespuolinen ja naispuolinen ilmentymä.<ref>Kitagawa et al. 1987, s. 28–29.</ref>
30 690

muokkausta