Ero sivun ”Asa Radio” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
lähteistys tv-tuotantoon
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
lähteistystä Museoviraston matkaradioartikkelista
Rivi 2:
'''Asa radio oy''' oli [[Turku|Turussa]] toiminut [[radio]]ita, [[muuntaja|muuntajia]], [[Kaiutin|kaiuttimia]], [[Levysoitin|levysoittimia]], stereolaitteita ja [[televisio]]ita valmistanut yritys.
 
[[Arvo Andrea Sakrelius]] (syntynyt 23. joulukuuta [[1898]] isä pienyrittäjä Johan Sakrelius, äiti Amanda) oli turkulainen sähköasentaja, joka oli valmistanut ensimmäisen kidekoneensa [[1922]]. Arvo oli jo koulupoikana kiinnostunut kemiasta, fysiikasta ja sähköopista. [[Viipuri]]ssa asuva sukulainen otti 15-vuotiaan pojan apulaiseksi sähköliikkeeseen. Turkuun palattuaan 17-vuotiaana hänellä oli sähköasentajan paperit taskussaan. Hän rakensi sen jälkeen radiovastaanottimia kellariverstaassaan, kunnes perusti Radioliike Arvo Sakrelius -nimisen yrityksensä 27. syyskuuta [[1927]].<ref name = NBA >{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nba.fi/fi/kansallismuseo/kokoelmat/kuukauden_esine_2005/matkaradio | Nimeke =Kuukauden esine - Tammikuu 2005

Matkaradio ASA 155 TM | Tekijä =Antti Metsänkylä | Ajankohta = Tammikuu 2005 | Julkaisija = Museovirasto| Viitattu = 4.11.2012 }}</ref> Ensimmäinen toimintapiste sijaitsi [[Kaskenkatu]] 1:ssä. Perustajan apuna oli yksi henkilö. Samana vuonna muutettiin [[Eerikinkatu (Turku)|Eerikinkatu]] 20:een, josta oli vuokrattu kahden huoneen ja keittiön asunto. Vuonna [[1930]] yritys muutettiin osakeyhtiöksi ja nimeksi tuli Asa radio oy. Sana ''Asa'' tuli Arvo A. Sakreliuksen nimestä. Vuoden [[1934]] lopulla yrityksen palveluksessa oli 15 työntekijää.
 
Keväällä [[1935]] Asa radio oy muutti [[Yliopistonkatu]] 12:ssa sijaitsevaan tehdasrakennukseen, jonka alakertaan sijoitettiin metalliosasto ja yläkertaan kokoomo. Vuonna [[1936]] vuokrattiin vanha tennishalli [[Brahenkatu]] 8:n kiinteistöstä. Työntekijöitä oli jo 120. Asa radio oy perusti 1937 sivuliikkeen [[Pori]]in (Mainittakoon jotta Porin myymälä toimii edelleen, nykyään Musta Pörssi nimellä) ja seuraavana vuonna [[Rauma]]lle ja [[Forssa]]an. Vuonna [[1938]] toimitettiin markkinoille 12&nbsp;000 vastaanotinta. Keskiluokan vastaanotin maksoi tuolloin noin 3&nbsp;000 markkaa, mikä vastaa sekatyömiehen kolmen kuukauden bruttopalkkaa.
 
Aluksi Asa radio valmisti kidekoneita, 1920-luvun puolivälissä paristokäyttöisiä radiovastaanottimia ja 1930-luvun alusta lähtien myös verkkovirralla toimivia moniputkiradioita. Vuonna [[1939]] Asa radio julkisti ensimmäisen [[matkaradio]]nsa.<ref name = NBA />
 
Asa radio oy joutui kouriintuntuvasti kokemaan sodan murheet: tammikuun pommituksissa [[1940]], vain pari viikkoa ennen uuden tehtaan valmistumista tuhoutui toimivan tehtaan asennushalli raaka-aine- ja valmisvarastoineen. Arvokkaat ja vaikeasti korvattavat mittalaitteet ja koneet tuhoutuivat tulipalossa. Jatkosodan aikana Asa radio oy toimitti puolustusvoimille radiopuhelimia, liikennevastaanottimia ja miinaharavia.
Rivi 14 ⟶ 16:
myöhemmin [[Åbo Akademi]]n käyttöön. Vuonna [[1949]] Arvo Sakreliukselle myönnettiin teollisuusneuvoksen arvonimi. [[1974]] Asa radio oy siirtyi uuteen tehdasrakennukseen [[Mälikkälä]]än, Radiomiehenkadulle. Tehdasta laajennettiin vuonna [[1976]] ja se oli pinta-alaltaan yli 2 hehtaaria.
 
Sodan jälkeen Asa radio toi ensimmäisen [[ULA]]-radionsa markkinoille samana vuonna [[1953]], kun Suomessa aloitettiin ULA-lähetykset Saksan jälkeen toisena maana Euroopassa. Vuonna [[1955]] nelisensataa työntekijää valmisti lähes 30&nbsp;000 vastaanotinta. Vuonna [[1959]] Asa radio esitteli ''ASA 155 TM'' transistorimatkaradion, joka toimi pitkillä ja keskipitkillä aalloilla ja jossa [[Elektroniputki|radioputket]] oli korvattu seitsemällä germanium-[[transistori]]lla. Ensimmäinen transistoroitu ULA-matkaradio esiteltiin sitten pari vuotta myöhemmin vuonna [[1961]].<ref name = NBA />
 
[[Televisio]]iden valmistuksen Asa radio aloitti vuonna [[1956]].<ref name = JLTT >{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tekniikkatalous.fi/ict/hyvastit+suomalaiselle+televisiolle/a31012 | Nimeke =Hyvästit suomalaiselle televisiolle, Suomessa oli enimmillään seitsemän televisiotehdasta | Tekijä =Jukka Lukkari | Ajankohta = 29.9.2005| Julkaisija =Tekniikka & Talous | Viitattu = 4.11.2012 }}</ref> Vuonna [[1966]] valmistui sadastuhannes televisio. [[1968]] Asa radio oy toi markkinoille täysin transistoroidun television – ensimmäisenä Suomessa ja tiettävästi koko Euroopassa. Ensimmäiset väritelevisiot valmistettiin [[1969]]. Vuonna 1969 yritys esitteli ''Asa Futura'' TV-mallin, jonka muotoilu herätti aikanaan huomiota.