Avaa päävalikko

Muutokset

34 merkkiä poistettu ,  6 vuotta sitten
p
viitefix
 
== Kamin määritelmä ja luonne ==
Kamin käsitettä on yritetty määritellä lukuisia kertoja. Varhaisiin yritelmiin lukeutuvat buddhalaisen [[Tendai]]-lahkon papin [[Sengaku]]n teos ''Man'yōshū chūshaku'' 1200-luvulta ja [[Inbe no Masamichi]]n 1300-luvun kirjoitus ''Jindai no maki kuketsu''. Inbe liitti sanan kami toiseen, samoin lausuttavaan kirjoitusmerkkiin 上 (''ue'', ''kami''), joka tarkoittaa ”ylhäällä”, ja piti kameja siten ”ylempänä” elävinä olentoina. Tämä käsitys nousi suosituksi [[Edo-kausi|Edo-kaudella]] ja muuttui myöhemmin lähes yleistiedoksi, mutta uudemman kielitieteellisen tutkimuksen mukaan [[homonyymi]]t eivät ole sukua toisilleen. Tätä mieltä oli jo [[Motoori Norinaga]], joka antoi käsitteelle seuraavanlaisen määritelmän:<ref name="shin">{{Verkkoviite|Osoite=http://eos.kokugakuin.ac.jp/modules/xwords/entry.php?entryID=1|Nimeke=Definitions and Typology|JulkaisijaJulkaisu=Encyclopedia of Shinto|Tekijä=Matsumura, Kazuo|Ajankohta=27.9.2005|Viitattu=04.08.2010|Kieli={{en}} }}</ref>
 
{{Sitaatti|''Kami'' viittaa yleisesti ensinnäkin lukuisiin klassikoissa mainittuihin taivaassa ja maan päällä asustaviin kameihin ja niiden pyhäköissä palvottaviin henkiin (''mitama''). Lisäksi se viittaa kaikkiin muihin hämmästyttäviin asioihin – tietenkin ihmisiin, mutta myös lintuihin, petoihin, ruohoon ja puihin, jopa valtamereen ja vuoriin – joilla on erityisiä, tästä maailmasta yleensä puuttuvia voimia. ”Erityinen” ei tässä tapauksessa viittaa ainoastaan erityiseen hienouteen, hyvyyteen tai elinvoimaan, sillä myös pahoja ja outoja asioita, jos ne herättävät erityistä hämmennystä, kutsutaan ''kameiksi''.}}
Kamien palvonnan tapa vaihtelee. Joitakin kameja, kuten [[Inari (kami)|Inaria]], voivat käytännössä palvoa kaikki, joitakin kameja palvotaan ensisijaisesti henkilökohtaisista syistä, kuten [[Tenjin]]iä kokeisiin valmistauduttaessa. Jotkin kamit, esimerkiksi [[Atago]], ovat palvonnan kohteena niiden antaman yleishyödyllisen suojelun vuoksi, joitakin palvotaan kotona joka aamu perhealttarilla (''[[kamidana]]''). Yleisesti ottaen kamien palvonta on yhteisöllinen ilmiö, ja uskonnolliset festivaalit (''[[matsuri]]'') ja riitit ovat luonteeltaan osallistumiseen kannustavia.<ref>Grapard et al. 1983, s. 131.</ref>
 
[[Šintolainen pyhäkkö]] on rakennus, joka on tarkoitettu kamin palvomiseen. Pyhäköt kehittyivät japanilaisesta kansanuskosta, mutta kansanuskoa ei ole koskaan täysin sulautettu muodolliseen palvontaan pyhäköissä vaan se elää edelleen vahvana ja kohdistuu esimerkiksi pelkkiin luonnonmuotoihin, kuten kiviin ja puihin, tai pieniin tienvarsipyhäköihin (''[[hokora]]''). Suuri osa pyhäköistä edustaa muutamaa suosittua arkkitehtuurin tyylisuuntaa, ''[[nagare-zukuri]]a'' ja ''[[kazuga-zukuria]]'', mutta monet etenkin tärkeät pyhäköt ovat yksilöllisiä.<ref name="shrine">{{Verkkoviite|Osoite=http://eos.kokugakuin.ac.jp/modules/xwords/entry.php?entryID=248|Nimeke=History and Typology of Shrine Architecture|JulkaisijaJulkaisu=Encyclopedia of Shinto|Tekijä=Kuroda, Ryūji|Ajankohta=02.06.2005|Luettu=20.09.2010}}</ref>
 
Pyhäkössä päähalli (''[[honden]]'') on omistettu pelkästään kamin käyttöön. Päähallissa on yleensä ''[[shintai]]'', ”kamin ruumis”, johon kami voi asettua. Yleisiä shintaita ovat muun muassa peilit, miekat ja jalokivet; buddhalaisen vaikutuksen myötä shintaina alettiin käyttää myös kameja esittäviä kuvia ja [[mandala|mandaloja]]. Myös muut pyhäkön alueella olevat objektit, joita pidetään ''[[yorishiro]]ina'', voivat olla pyhiä. Pyhäkön muihin tärkeisiin rakennuksiin lukeutuvat esimerkiksi rukoushalli (''[[haiden]]''), uhrihalli (''[[heiden (šintolaisuus)|heiden]]'') ja rituaalitanssille tarkoitettu halli (''[[maidono]]''). Pyhäköt voivat olla myös kannettavia (''[[mikoshi]]''): tällaisia pyhäköitä käytetään festivaalien aikana, kun kamia kuljetetaan kulkueessa. Päähallia ei välttämättä ole lainkaan, jos pyhäkkö sijaitsee esimerkiksi vuorella, joka on itsessään shintai.<ref name="shrine"/><ref name="intro">{{Verkkoviite|Osoite=http://eos.kokugakuin.ac.jp/modules/xwords/entry.php?entryID=238|Nimeke=Introduction: Jinja|JulkaisijaJulkaisu=Encyclopedia of Shinto|Tekijä=Inoue, Nobutaka|Ajankohta=07.07.2005|Luettu=20.09.2010}}</ref>
 
Japanissa on noin 100&nbsp;000 šintolaista pyhäkköä. Kamin palvontaan pyhäkössä kuuluu puhdistautuminen pesemällä kädet ja huuhtelemalla suu, kolikoiden heittäminen, kellon soittaminen kamin paikalle kutsumiseksi ja käsien taputtaminen ja kumartaminen kamin tervehtimiseksi. Pyhäkkövierailuja tehdään usein vuodenkiertoon liittyvien juhlien yhteydessä, kuten uutenavuotena, [[tanabata]]- ja [[obon]]-festivaalien aikana ja niin edelleen sekä esimerkiksi lapsen syntymän tai häiden yhteydessä. Kamien palvontaan ei liity juuri minkäänlaista teologiaa. Oikealla tavalla palvotun kamin odotetaan tuovan palvojalle siunausta, joka liittyy aina tapahtumiin tässä maailmassa: menestykseen kokeessa, parantumiseen sairaudesta, onnelliseen avioliittoon, pitkäikäisyyteen. Myös pyhäköt ovat edelleen kiinteässä yhteydessä luontoon – vuoriin, puihin ja kiviin, joita pidetään kamien asuinpaikkoina.<ref name="wotk">{{Kirjaviite|Nimeke=Shinto in History: Ways of the Kami|Tekijä=Breen, John & Teeuwen, Mark, ed.|Julkaisija=Curzon Press|Sivu=1–3|Vuosi=2000|Tunniste=ISBN 0-7007-1170-8}}</ref>
Kameja on valtava määrä, mutta joillakin kameilla on japanilaisessa mytologiassa erityisen tärkeä asema tai niiden palvonta on laajalle levinnyttä. Seuraavassa luettelossa on joitakin erityisen merkittäviä kameja:
 
* '''[[Amaterasu]]''' on auringon kami ja yksi Izanamin ja Izanagin lapsista. Häntä pidetään yleensä naispuolisena.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://eos.kokugakuin.ac.jp/modules/xwords/entry.php?entryID=27|Nimeke=Amaterasu|Tekijä=Mori, Mizue|JulkaisijaJulkaisu=Encyclopedia of Shinto|Ajankohta=15.03.2005|Luettu=19.09.2010}}</ref> Alun perin Amaterasu oli [[Ise-jingū|Isessä]] palvottu paikallinen auringon kami, joka 600-luvulla nostettiin Japanin keisarisuvun esiäidiksi.<ref>Teeuwen & Rambelli et al. 2003, s. 115.</ref>
* '''[[Daikokuten]]''' on yksi ”seitsemästä hyvän onnen jumalasta” (''[[shichifukujin]]''). Hänellä on yleensä ”vaurautta lyövä” nuija, aarresäkki ja hän seisoo riisipaalien päällä. Hän lienee saanut alkunsa intialaisesta [[Mahākalā]]-jumalasta ja synkretismin myötä hänet on liitetty japanilaiseen [[Ōkuninushi]]in.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://eos.kokugakuin.ac.jp/modules/xwords/entry.php?entryID=203|Nimeke=Daikokuten|Tekijä=Iwai, Hiroshi|JulkaisijaJulkaisu=Encyclopedia of Shinto|Ajankohta=13.03.2005|Luettu=19.09.2010}}</ref>
* '''[[Dōsojin]]''' on yleisnimitys kylien rajoilla ja tienristeyksissä asuville suojelijakameille. Usein kamit esitetään mies- ja naishahmon muodossa.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://eos.kokugakuin.ac.jp/modules/xwords/entry.php?entryID=205|Nimeke=Dōsojin|Tekijä=Kawamura, Kunimitsu|JulkaisijaJulkaisu=Encyclopedia of Shinto|Ajankohta=13.03.2005|Luettu=19.09.2010}}</ref>
* '''[[Ebisu]]''' on yksi ”seitsemästä hyvän onnen jumalasta” (''[[shichifukujin]]''). Häntä palvotaan erityisesti rannikkokylissä hyvän kalansaaliin tuojana ja hänet esitetään ongen kanssa. Hän on myös kaupan ja maanviljelyn suojelija.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://eos.kokugakuin.ac.jp/modules/xwords/entry.php?entryID=206|Nimeke=Ebisu|Tekijä=Iwai, Hiroshi|JulkaisijaJulkaisu=Encyclopedia of Shinto|Ajankohta=08.04.2005|Luettu=19.09.2010}}</ref>
* '''[[Fūjin]]''' tai '''kaze no kami''' on tuulen kami. Tuulelle omistetut kultit olivat Japanin maantieteellisestä asemasta johtuen yleisiä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://eos.kokugakuin.ac.jp/modules/xwords/entry.php?entryID=216|Nimeke=Kazenokami|Tekijä=Suzuki, Kentarō|JulkaisijaJulkaisu=Encyclopedia of Shinto|Ajankohta=13.03.2005|Luettu=19.09.2010}}</ref>
* '''[[Hachiman]]''' oli alun perin [[Usa (kaupunki)|Usassa]] [[Kyūshū]]lla palvottu kami, joka osallistui [[Nara]]n [[Tōdai-ji]]n suuren buddhapatsaan rakentamiseen ja oli siten kamien ja buddhien synkretismin varhainen kohde. Hachimanin kohdalla synkretismi oli erityisen vahvaa ja kami liitettiin [[Amitabha|Amida]]-buddhaan. Keskiajalla Hachiman nousi soturiluokan suojeluskamiksi.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://eos.kokugakuin.ac.jp/modules/xwords/entry.php?entryID=1083|Nimeke=Hachiman Shinkō|Tekijä=Satō, Masato|JulkaisijaJulkaisu=Encyclopedia of Shinto|Ajankohta=24.02.2007|Luettu=19.09.2010}}</ref>
* '''[[Hi no kami]]''' on tulen kami, kronikoiden mukaan alun perin nimeltään '''Homusubi''' tai '''Kagutsuchi'''. Tulen tuhoavan voiman vuoksi kamin palvonta oli yleistä, mutta se liitettiin myös ruoan valmistukseen ja siten sitä alettiin pitää koko kodin suojelijana.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://eos.kokugakuin.ac.jp/modules/xwords/entry.php?entryID=208|Nimeke=Hinokami|Tekijä=Suzuki, Kentarō|JulkaisijaJulkaisu=Encyclopedia of Shinto|Ajankohta=13.03.2005|Luettu=19.09.2010}}</ref>
* '''[[Inari (kami)|Inari]]''' on äärimmäisen laajalle levinnyt erityisesti riisinviljelyä mutta myös muita toimia suojeleva kami, joka liitetään usein kettuihin (''[[kitsune]]''). Inarille on omistettu yli 30&nbsp;000 pyhäkköä ja kamille on suoritettu jako- ja uudelleenpyhitysprosessi (''[[kanjō]]'') useammin kuin millekään muulle kamille.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://eos.kokugakuin.ac.jp/modules/xwords/entry.php?entryID=783|Nimeke=Inari Shinkō|Tekijä=Nogami, Takahiro|JulkaisijaJulkaisu=Encyclopedia of Shinto|Ajankohta=11.11.2006|Luettu=19.09.2010}}</ref>
* '''[[Izanami]]''' ja '''[[Izanagi]]''', klassikoiden mukaan kaksi maailman synnystä vastuussa ollutta kamia. Heistä syntyi kolme lasta: Amaterasu, Tsukuyomi ja Susanoo.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://eos.kokugakuin.ac.jp/modules/xwords/entry.php?entryID=82|Nimeke=Izanagi|Tekijä=Kadoya, Atsushi|JulkaisijaJulkaisu=Encyclopedia of Shinto|Ajankohta=20.10.2005|Luettu=19.09.2010}}</ref>
* '''[[Raijin]]''' eli ukkosen kami on toisaalta maanviljelyksen suojelija ukkoseen liitetyn sateen vuoksi, toisaalta väkivaltainen ja katastrofeja aiheuttava kami.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://eos.kokugakuin.ac.jp/modules/xwords/entry.php?entryID=224|Nimeke=Raijin|Tekijä=Suzuki, Kentarō|JulkaisijaJulkaisu=Encyclopedia of Shinto|Ajankohta=13.03.2005|Luettu=19.09.2010}}</ref>
* '''[[Suijin]]''' on maanviljelykselle tärkeä veden kami, joka asuu yleensä riisipeltojen tai kastelukanavien vieressä tai kaivoissa, lähteissä ja virroissa.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://eos.kokugakuin.ac.jp/modules/xwords/entry.php?entryID=227|Nimeke=Suijin|Tekijä=Iwai, Hiroshi|JulkaisijaJulkaisu=Encyclopedia of Shinto|Ajankohta=13.03.2005|Luettu=19.09.2010}}</ref>
* '''[[Susanoo]]''', Izanagin nenästä syntynyt tai Izanamin ja Izanagin yhdessä tuottama kami, joka liitetään yleensä sateeseen ja myrskyyn.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://eos.kokugakuin.ac.jp/modules/xwords/entry.php?entryID=143|Nimeke=Susanoo|Tekijä=Kadoya, Atsushi|JulkaisijaJulkaisu=Encyclopedia of Shinto|Ajankohta=10.05.2005|Luettu=19.09.2010}}</ref>
* '''[[Tenjin]]''' on historiallisen henkilön eli [[Sugawara no Michizane]]n kamimuoto. [[Fujiwara-klaani|Fujiwarojen]] maanpakoon lähettämä ministeri, akateemikko ja runoilija kuoli vuonna 903, minkä jälkeen hänen uskottiin palanneen kostamaan vihollisilleen pahana henkenä (''goryō''). Hengelle annettiin postuumeja arvonimiä ja hänet kohotettiin lopulta kamiksi; 1100-luvulle mennessä häntä alettiin pitää [[Kannon]]in inkarnaationa. [[Zen]]in vaikutuksessa hänestä tuli runouden ja kulttuurin suojelija ja nykyään hänelle on omistettu useita tuhansia pyhäköitä.<ref>Grapard et al. 1983, s. 127.</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://eos.kokugakuin.ac.jp/modules/xwords/entry.php?entryID=1081|Nimeke=Tenjin Shinkō|Tekijä=Yonei, Teruyoshi|JulkaisijaJulkaisu=Encyclopedia of Shinto|Ajankohta=24.02.2007|Luettu=19.09.2010}}</ref>
* '''[[Tsukuyomi]]''' on japanilaisissa klassikoissa esiintyvä kuun kami, Izanamin ja Izanagin poika ja Amaterasun miespuolinen vastine.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://eos.kokugakuin.ac.jp/modules/xwords/entry.php?entryID=159|Nimeke=Tsukuyomi|Tekijä=Mori, Mizue|JulkaisijaJulkaisu=Encyclopedia of Shinto|Ajankohta=12.05.2005|Luettu=19.09.2010}}</ref>
 
== Kami-käsitteen historia ==