Ero sivun ”Raideleveys” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 158:
Mikko Alameren vuonna 1979 julkaiseman teoksen mukaan rautatiehallitus määritteli vuonna [[1959]] uudeksi kiskotuksen nimellisraideleveydeksi 1 520 mm aikaisemman 1 524 mm:n asemesta, mutta tätä ei toteutettu.{{Lähde|Lähde tarkemmin.}}
 
====Epästandardin raideleveyden hyödyt ja haitatvaikutukset====
Suomen [[Logistiikka|logistisen]] sijainnin vuoksi yksi maan tärkeistä kauppakumppaneista on itäinen naapurimaaVenäjä, ja itään päin jatkuvaa maayhteyttä on hyödynnetty myös rautatieliikenteessä. Venäjän raideleveyttä hyvin lähellä olevan raideleveyden käyttäminen helpottaa raaka-aine- ja tavarakuljetuksia maiden välillä, koska 4 mm:n leveysero ei estä rautatiekaluston käyttöä molemmilla raideleveyksillä.
 
Standardista poikkeavan raideleveyden vuoksi junayhteyttä länteen on vaikea saada merkittävässä määrin toimimaan, ja vaunujen kuljettaminen [[junalautta|junalautoilla]] ei samasta syystä ole laajassa mitassa kannattavaa.<ref>Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väylävirastosta ja liikenteen turvallisuusvirastosta, 23.3.2008, kohta 2.2</ref> Poikkeava raideleveys vaikeuttaa myös rautatietoiminnan kilpailuttamista ja nostaa hankinta- ja ylläpitokustannuksia.<ref>[http://www.lvm.fi/web/fi/tiedote/view/820363 Liikenne- ja viestintäministeriö (Työryhmä selvittämään rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamista)]</ref><ref>"Radanpidon töiden toimintamallin kehittäminen - Työryhmän loppuraportti" / Liikenne- ja Viestintäministeriön Julkaisuja 35/2008</ref>