Ero sivun ”Kattoristikko” versioiden välillä

Kattoristikkotyyppisiä rakenteita käytetään myös välipohjissa, alapohjissa ja muissa rakenteissa. Ristikko on silloin yleensä tasapaksu korkeussuunnassatasakorkea.

Kattoristikot suunnitellaan [[Eurocode]] 5 mukaan. Suunnittelu tehdään lähes poikkeuksetta tähän tarkoitukseen suunnitellulla tietokoneohjelmalla ja valmistetaan tehtaassa. Ristikot suunnitellaan hyvin tarkkaan ja niissä ei ole juurikaan ylimääräistä kantokykyä (suunnittelussa käytettään vähintään 1,6 kertaista kuormaa). Ristikot suunnitellaan ottamaan vastaan vain pystysuoria voimia, muut kattoon kohdistuvat voimat otetaan vastaan yläpohjan levytyksillä ja vinoreivoilla[[Vinosidonta|vinositeillä]]. Ristikoiden suunnitteluun kuluu olennaisena osana myös ristikoiden tuenta ristikon suuntaa poikkisuuntaan. Näitä niin sanottuja vinoreivojavinositeitä voidaan tarvita itse ristikoiden tuentaan tai rakennuksen kokonaisjäykistämiseen (jolloin ne määrää rakennuksen rakennesuunnittelija rakennesuunnitelmassa). 11.3.2010 Teuvalla tuotantotila romahti, johtuen ristikoiden tuentojen puuttumisesta, vaikka ne oli ristikkosuunnitelussa määrätty asennettavaksi <ref name="kaksi">[http://www.onnettomuustutkinta.fi/Satellite?blobtable=MungoBlobs&blobcol=urldata&SSURIapptype/ Tutkintaselostus B1/2010Y, Järvenpään urheiluhalli + 10 muuta]</ref> .

Irtaaltaan kattoristikot ovat suhteellisen heikkoja ja niitä tuleekin säilyttää ja käsitellä suurta varovaisuutta noudattaen. Ristikot pitää tukea niin että taipumia ei synny eikä vaaraa kaatumiselle ole. Kattoristikot tulee suojata säältä, koska niissä käytetty puutavara on uunikuivattua ja menettää kantokykyään, jos sen kosteus lisääntyy.

Puinen kattoristikko on edullinen vaihtoehto alle 20m jänneväleillä, sen ylittävissä jänneväleissä liimapuupalkit, teräspalkit, teräsristiottai teräsristikot tulevat edullisemmaksi. Myös kattotyypin muutoksella voidaan rakenne saada taloudellisemmaksi.