Ero sivun ”Kongot” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Eka versio, jatkoa seuraa piakkoin |
Heimot |
||
Rivi 9:
Suurimpia kongojen asuttamia kaupunkeja ovat miljoonakaupungit [[Kinshasa]], [[Brazzaville]] ja [[Pointe-Noire]] sekä yli sadan tuhannen asukkaan [[Matadi]], [[Boma]], [[Mbanza Ngungu]], [[Cabinda]] ja [[Uige]]. Kongojen vanha pääkaupunki [[Mbanza Kongo]] on nykyään pienempi kuin loistonsa aikoina.
<!--▼
== Heimot ==
Kongot jakautuvat useaan heimoon, jotka kunnioittavat omia esi-isiään, vaalivat omia tapojaan ja useimmissa tapauksissa myös puhuvat omaa kieltään tai murrettaan. [[Kongon kieli|Kongon kielellä]] ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä yleismuotoa, vaan se on murrejatkumo, jonka kaikki murteet eivät ole keskenään ymmärrettäviä. Kongoja yhdistää toisiinsa pitkä yhteinen historia [[Kongon kuningaskunta|Kongon kuningaskunnan]] kansalaisina.
Kongo-kansan heimot ovat: bembe, bwende, dikidiki, dondo, humbu, kakongo, kamba, kunyi, ladi, lula, manianga, mbata, mbeko, mbinsa, mboma, mfinu, mpangu, ndibu, ntandu, solongo, sundi, yombe, vili, vungana ja zombo. Näistä heimoista suurimpia ja historiallisesti merkittävimpiä ovat vilit, yombet, ladit, ndibut ja maniangat.
Vilit ja yombet asuttavat rannikkoa, jossa [[Portugali|portugalilaiset]] tutkimusmatkailijat ja kauppamiehet pitkään toimivat [[uusi aika|uuden ajan]] alussa. Cabindan mulattiväestö eli fiotit polveutuvat portugalilaisista, vileistä ja yombeista. Ladit kansoittavat Brazzavillea ja sen ympäristöä ja he ovat suurin yksittäinen kansanryhmä Kongon tasavallassa.
Ndibut kansoittavat entisen pääkaupungin Mbanza Kongon ympäristöä. Heillä oli määräävä asema [[Kongon kuningaskunta|Kongon kuningaskunnassa]], ja heidän kieltään pidetään klassisena kongon kielenä.
Maniangat asuvat Kongo-joen varrella. Historiassa heillä oli tärkeä välittäjän rooli Kongon kuningaskunnan ja ylävirran kansojen välisessä kaupankäynnissä. Kielitieteilijä [[Salikoko Mufwene]]n arvion mukaan juuri heidän kielensä oli esiaste kongojen nykyisen yleiskielen, [[kituba]]n, muotoutumisessa, kun taas jotkut muut ovat korostaneet rannikon fiotin kielen asemaa.
▲<!--
== Historia ==
| |||