Ero sivun ”Auringonsäteilyvyöhykkeet” versioiden välillä

'''Auringonsäteilyvyöhykkeet''' kertovat, millainen on suurin piirtein [[leveyspiiri|leveysasteen]] [[Aurinko|Auringolta]] saama säteilyannos eli maapallolle ulkopuolelta saapuva energiamäärä. Noin 40 leveyasteesta pohjoiseen [[Maa|maapallon]] [[maan säteilytasapaino|säteilytasapaino]] on negatiivinen ja tätä aluetta lämmittävät etelästä tulevat [[tuuli|tuulet]] ja [[merivirta|merivirrat]] ja hieman varastoitunut [[maalämpö]]kin Auringonsekä heikomman[[geoterminen säteilyn lisäksienergia]]. Aurinko paistaa pohjoisilla leveyksillä keskimäärin loivemmassa kulmassa. Säteilytasapaino on vuoden aikan negatiivinen eli alijäämäinen noin 40 leveyasteesta pohjoiseen (maapallon alijäämäalueet) ja positiivinen eli ylijäämäinen noin 40 leveyasteesta etelään (maapallon ylijäämäalueet). Auringon zeniittiaseman muutokset siirtävät säteilyn alijäämäalueita ja ylijäämäalueita vuoden aikana, mutta auringonsäteilyvyöhykkeet lasketaan koko vuoden keskiarvoina käyttämällä [[aurinkovakio]]ta ottamatta huomioon heijastumista tai absorbtiota. Maapallon auringonsäteilyvyöhykkeet vastaavat suunnilleen syyspäivän ja kevätpäiväntasausten aikojen säteilyvyöhykkeitä kun Auringon zenittiasema sijaitsee Päiväntasaajalla.

[[Luokka: Ilmasto]]