Ero sivun ”Kampakeraaminen kulttuuri” versioiden välillä

p
 
=== Kampakeraamiset saviastiat ===
 
Saven sideaineeksi käytettiin [[hiekka]]a, [[kvartsi]]- tai [[maasälpä]]murskaa, [[asbesti]]a, palanutta luuta, kalkkikivirouhetta, [[simpukat|simpukankuorta]], höyheniä tai kasvien osia. Sekoitussuhteet vaihtelivat eri kulttuurivaiheissa ja ryhmissä. Astiat valmistettiin kiertämällä savivöitä päälletysten spiraaliksi. Koristeluun käytettiin hammastettua lyhytpiikkistä "kampaleimasinta". Näitä puisia, luisia tai kivisiä leimasimia on ollut eripituisia ja levyisiä. Kuviointiin on käytetty myös muita painantavälineitä kutet ruokoja, kierrenuoria, korsia sekä kalan ja linnun nikamia. On myös yksinkertaisesti viilletty suoria viivoja terävillä välineillä geometriseksi kuvioinniksi. Kuviot muodostivat astian pintaan vaakasuoria vyöhykkeitä. Kuvion muotoa käytetään apuna ajoittamisessa. Leimakuvion lisäksi joinakin aikoina tyypillistä pintakuvioitusta ovat kuoppapainanteet, joiden uskotaan lisänneen astian kestävyyttä sitä poltettaessa. Valmiit astiat poltettiin avotulella noin 400°C:ssa.
 
Saviastoita tiedetään maalatun Keski- ja Itä-Euroopan neoliittisissa kulttuureissa. Suomessakin on havaittu samaa, vaikka sitä ei ole systemaattisesti tutkittu. Suomalaisista saviastioista on havaittu jäämiä mahdollisesta mustasta ja punaisesta maalista astioiden sisä- ja ulkopinnoilta. Varhaiskampakeramiikassa (Ka I) se olisi harvinaista ja Säräisniemen keramiikassa (Sär-1 ja Sär-2) yleisempää, kuten myös tyypillisessä kamapakeramiikassa (Ka II). Kierikissä löydettyjä mustalla maalattuja sirpaleita tutkittiin maalin koostumuksen selvittämiseksi. Musta pigmentti oli ilmeisesti hematiittiä, jossa oli joukossa myös kuparin ja titaanin yhdisteitä. <ref name=black/>
 
==== Jaottelu ====
136 702

muokkausta