Ero sivun ”Emälaiva” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kippari10 (keskustelu | muokkaukset)
Kippari10 (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 18:
Myöhemmin eräät sukelluskerhot ovat rakennuttaneet omia tukialuksia, jotka on toteutettu muuttamalla valmiita venemalleja sukeltajien erityistarpeiden mukaan. <ref>[http://www.urheilusukeltajat.fi/joomla1/index.php?option=com_content&task=view&id=31&Itemid=71 Urheilusukeltajat.fi].</ref>
 
Myös [[Suomen Meripelastusseura]]n alukset ovat sukeltajien emälaivoja. Niitä rakennettaessa on useinkin luovuttu joistakin alkuperäisistä rakenneratkaisuista jotka olisivat sukeltajille vaarallisia. Malliesimerkkinä Jyväskylän Järviosaston alus p/v '''''Wiima''''', jonka alkuperäiset [[pintapotkuri]]t katsottiin vaarallisiksi sukellus- ja pintapelastustoiminnalle ja korvattiin [[vesisuihkupropulsio]]lla.<ref> Suomen Meripelastusseuran vuosijulkaisu 1987, Jyväskylän Järviosaston toimintakertomus 1986, s. 27 </ref> Samoin Helsingin Meripelastusyhdistyksen nykyinen (2012) pelastusalus p/v '''''Rautauoma''''' on varustettu kahdella vesisuihkupropulsiolaitteella. Näin toteutui neljännesvuosisadan viiveellä tämä hanke josta keskusteltiin vilkkaasti yhdistyksen syyskokouksessa 1980 päätettäessä silloisen uudisrakenteen p/v '''''Antti Huima'''''n hankinnasta ja siitä mikä voimanlähde alukseen tulisi; silloiset vesisuihkut eivät olleet kyllin vakuuttavia, vaikka hankkeen vastaava veneenpäällikkö totesikin niiden olevan erittäin "sukeltajaystävällisiä". <ref> ''Meripelastaja 2/1981'', Helsingin Meripelastusyhdistyksen jäsenlehti </ref>
 
Tunnetuimpia sukeltajien emälaivoja oli ranskalaisen valtamerentutkija [[Jacques-Yves Cousteau]]n [[M/S Calypso]], joka rakennettiin toisen maailmansodan aikaisesta miinanraivaajasta<ref>[http://www.navsource.org/archives/11/192026.htm Navsource]</ref>. Aluksessa oli ensimmäisenä lajissaan ns. kuuallas eli aluksen sisätiloista pohjan läpi rakennettu mereen aukeava kaivo josta sukeltajat saattoivat siirtyä edes takaisin. Sittemmin tästä rakenteesta on tullut sukellusemälaivojen vakiovaruste, erityisesti ammattikäytössä, koska sen kautta on kätevintä ja turvallisinta siirtää [[saturaatiosukellus|saturaatiosukeltajien]] painesukelluskello alas työsyvyyteen tai vastaavasti kelin kovetessa tai tehtävän päättyessä aluksen ruumatilaan jossa se kytketään [[painekammio]]järjestelmään; keskilaiva on yleensäkin aluksen vakain kohta, ja syvällä rungon sisällä, lähellä [[köli]]ä, vakaus on paras mahdollinen.