Ero sivun ”Elokuvateatteri” versioiden välillä

76 merkkiä lisätty ,  8 vuotta sitten
[[Kuva:MovieTheatre gobeirne.jpg|200px|thumb|right|Elokuvateatterin sisustusta. Akustiikkaa parantavat seinällä olevat verhot. Seinään on myös istutettu kaiuttimia. Tuoleissa on mukavuutta lisäävät mukitelineet.]]
 
35 mm:n elokuvafilmi on säilyttänyt valta-asemansa elokuvakäytössä niin kuvaus- kuin esitysformaattinakin jo yli sata vuotta. Suurimmat muutokset formaattiin tänä aikana ovat olleet äänen, värin, laajakuvan ja stereoäänen lisääminen. LähitulevaisuudessaVuonna digitaalisten2012 projisointitekniikoidendigitaalinen uskotaanprojisointiteknologia vihdoinsyrjäytti syrjäyttävänviimein filmin ainakin kaupallisessa elokuvateatteritoiminnassa.
 
Tällä hetkellä hallitseva digitaalisen elokuvateatteritekniikan standardi on DCI (Digital Cinema Initiatives; käytetään myös nimitystä D-Cinema), joka julkaistiin heinäkuussa 2005. D-Cinema-saleissa käytetään erittäin korkealaatuisia, moninkertaisesti kotiteatteriprojektoreita kalliimpia ja suurempia [[videoprojektori|videoprojektoreita]]. Projektorit voivat perustua esimerkiksi [[DLP]]- tai SXRD-tekniikoihin, joista DLP on tällä hetkellä yleisin. Valo tuotetaan filmiprojektorien tapaan ksenonlampuilla.
 
Elokuvateatterien digitalisoitumista hidastavat laitteistohankintojen vaatimat suuret investoinnit. Suomen ensimmäinen D-Cinema-laitteisto otettiin käyttöön Helsingin [[Tennispalatsi#Elokuvateatteri|Tennispalatsissa]] loppuvuodesta 2006<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/1135223097902 | Nimeke = Tennispalatsiin Suomen ensimmäinen digitaalinen projektori | Tekijä = Veli-Pekka Lehtonen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 19.11.2006 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 22.9.2009 | Kieli = {{fi}} }}</ref> ja toinen Hämeenlinnan Bio Rexissä syksyllä 2007<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nordiskfilm.fi/valkokangas/uutinen.php?id=359 | Nimeke = Bio Rex digitalisoi koko elokuvateatteriketjun ja avaa Suomen ensimmäisen 3D-elokuvateatterin | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Nordisk Film – Uutiset | Ajankohta = 17.4.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 22.9.2009 | Kieli = {{fi}} }}</ref>. Kesäkuussa 2009 D-Cinema-laitteisto oli asennettu Suomessa 27 elokuvasaliin,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ses.fi/dokumentit/SESinfo%201-2010.pdf | Nimeke = Ajankohtaista | Tekijä = Harri Ahokas | Tiedostomuoto = PDF | Selite = | Julkaisu = SESinfo 1/2010 | Ajankohta = 2010 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen elokuvasäätiö | Viitattu = 8.2.2010 | Kieli = {{fi}} }}</ref> ja vuoden 2011 alkuun mennessä 30 prosenttiin maan saleista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ses.fi/dokumentit/Suomalaisen%20elokuvan%20tavoiteohjelma%202011-2015.pdf | Nimeke = Suomalaisen elokuvan tavoiteohjelma 2011–2015 | Tekijä = | Tiedostomuoto = PDF | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen elokuvasäätiö | Viitattu = 26.1.2011 | Kieli = {{fi}} }}</ref> Lokakuussa 2012 saleista oli digitoitu jo yli 90 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ses.fi/fi/ajankohtaista_asia.asp?id=4084 | Nimeke = Elokuvateattereille tulossa ennätysvuosi - katsojamäärä ylittää 8 miljoonaa | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 22.10.2012 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen elokuvasäätiö | Viitattu = 23.10.2012 | Kieli = {{fi}} }}</ref> Osassa digisaleista on edelleen myös perinteinen 35 mm:n projisointilaitteisto.
 
Useimpiin Suomen elokuvateatterisaleihin on asennettu varsinaisen elokuvaprojektorin lisäksi matalaresoluutioinen videoprojektori, jota käytetään mainosten ja satunnaisten videonäytösten esittämiseen. Myös tällaisia saleja on toisinaan harhaanjohtavasti nimitetty "digitaalisiksi elokuvateattereiksi".
 
=== Kolmiulotteisuus ===
Rekisteröitymätön käyttäjä