Ero sivun ”Ravintoaine” versioiden välillä

105 merkkiä poistettu ,  7 vuotta sitten
jaa-a, keskimäärin ihmiset saa suomessa liikaa proteiinia, joten vaatisi muotoilua tuokin
(leipä on epäterveellistä? hah hah)
(jaa-a, keskimäärin ihmiset saa suomessa liikaa proteiinia, joten vaatisi muotoilua tuokin)
Hiilihydraatteja ovat [[sokeri]] ja [[tärkkelys]]. Ne jaetaan niiden [[glykeeminen indeksi|imeytymisnopeuden]] mukaan pitkä- ja lyhytkestoisiin. Lyhytkestoisia ovat muun muassa [[ruokosokeri]], [[peruna]], [[murot]] ja vaalea [[leipä]]. Pitkäkestoisia hiilihydraatteja saa esimerkiksi pastasta, marjoista, hedelmistä, ja kasviksista. Hiilihydraattien imeytymisnopeuteen vaikuttaa ravinnon koostumuksen ja kuitupitoisuuden lisäksi kypsennys, pehmeäksi keitetty pasta imeytyy nopeammin kuin sopivan kovaksi jätetty. Lisäksi ravinnossa on imeytymättömiä hiilihydraatteja eli [[ravintokuitu]]ja.
 
Proteiineja eli valkuaisaineita saa erityisesti lihasta, kalasta, maidosta, kananmunista ja palkokasveista. Proteiinien [[aminohappo]]koostumus vaihtelee, elimistön tarpeita tarkimmin vastaavia proteiineja saa [[kananmuna|kananmunista]], mutta elimistö pystyy hyödyntämään hyvin myös kalasta, lihasta ja maidosta saatavia valkuaisaineita. Erityisesti [[kasvissyönti|kasvissyöjien]] pitää pitää huolta riittävästä proteiinin saannista.
 
Rasvat ovat kemiallisia yhdisteitä, jotka sisältävät hiiltä, vetyä ja happea ja koostuvat erilaisista [[rasvahappo|rasvahapoista]], jotka jaetaan monityydyttämättömiin, monotyydyttämättömiin ja tyydytettyihin. Erilaisten tyydyttämättömien rasvahappojen riitävä saanti on terveydelle edullista, kasviöljyjen kuten [[oliiviöljy|oliivi-]] ja [[rypsiöljy]]jen lisäksi niitä saa rasvaisista kaloista. Tyydyttämättömien rasvojen kovettamisessa hydrolyysimenetelmällä syntyviä [[transrasvat|transrasvoja]] pidetään erityisen vaarallisina. Niitä saadaan muun muassa ranskanperunoista ja leivontamargariineista. [[Maitorasva]]ssa olevia rasvoja pidetään nykyisin terveydelle edullisina. Jos yli puolet päivittäisestä kokonaisenergiatarpeesta saadaan rasvasta ja hiilihydraateista, puhutaan ravinnon raffinoitumisesta eli ravintosisällön köyhtymisestä energiasisältöön verrattuna. Rasva sisältää energiaa yli puolet enemmän kuin hiilihydraatit ja proteiinit. Elimistö muodostaa rasvoja myös varastoituvista hiilihydraateista , alkoholista ja proteiinista. Tämä ylijäämä kertyy helposti liikakiloiksi. Vähintään 20-25% energiasta tulee saada rasvasta, koska silloin varmistetaan välttämättömien rasvahappojen ja rasvaliukoisten vitamiinien saanti.
Rekisteröitymätön käyttäjä