Wikipedia

Ero sivun ”Yrjö Kallinen” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Aiheesta muualla: - tarpeettomat/virheelliset luokat pois
ja vieläkin täydennystä
Rivi 18:
| puoliso = Aune Ester Niemelä (1945→)<ref name="em" />
|}}
'''Yrjö Henrik Kallinen''' ([[15. kesäkuuta]] [[1886]] [[Oulu]] – [[1. tammikuuta]] [[1976]] [[Helsinki]]) oli [[osuustoiminta]]liikkeessä ja kansanvalitustyössä uransa luonut suomalainen [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosiaalidemokraattinen]] poliitikko. Hän tuli tunnetuksi ennen kaikkea rauhanaatteen puolestapuhujana Suomessa, mutta toimi myös [[Suomen puolustusministeri]]nä vuosina 1946–1948. Kallinen toimi vuosikymmenien ajan osuuskauppaliikkeen valistustyöntekijänä ja hänet muistetaan sytyttävänä puhujana. Hän oli kiinnostunut itämaisesta filosofiasta ja [[teosofia]]sta. [[Itseoppinut]] Kallinen sai [[Opetusneuvos|opetusneuvoksen]] arvonimen vuonna 1957.
 
== Ura ==
Kallinen syntyi Puralan tilalla silloisen [[Oulujoki (kunta)|Oulujoen]] kunnan alueella.<ref name="esk1">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.teosofinenseura.fi/uploads/Teosofi-lehti/Teosofi0607.pdf|Nimeke=Yrjö Kallinen|Tekijä=Raija Eskelinen|Julkaisu=Teosofi|Ajankohta=6/2007|Sivu=15–17|Julkaisija=Teosofinen seura}}</ref> Hänen vanhempansa olivat Henrik Kallinen ja Johanna Elisa Savilaakso.<ref name="em" /> Isä oli aluksi maanviljelijä, mutta menetti pian tilansa konkurssissa ja siirtyi Ouluun nahkuriksi Åströmin tehtaalle.<ref name="esk1" /> Perheessä kannatettiin sosialismia[[sosialismi]]a. Kallisen opinnot rajoittuivat [[kansakoulu]]un, jonka hän suoritti loppuun vuonna 1898. Hän kuitenkin perehtyi jo nuorena itseopiskelun kautta monenlaisiin tieteenaloihin, kuten [[psykologia]]an ja [[Uskontotiede|uskontotieteeseen]].<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|id=763|nimi=Kallinen, Yrjö (1886 - 1976)|tekijä=Jorma Kallenautio|ajankohta=22.5.2000}}</ref> Kouluvuosien jälkeen hän toimi monenlaisissa ammateissa, muun muassa kirjapainotyöntekijänä ja hinaajan [[lämmittäjä]]nä, kunnes siirtyi vuonna 1905 [[Valtion rautatiet|valtion rautateiden]] palvelukseen. Sen jälkeen hän työskenteli vaihdemiehenä ja jarrumiehenä Oulussa vuoteen 1918 asti.<ref name="em" /> Kallinen innostui pian ammattiyhdistystoiminnasta: hän oli perustamassa [[Rautatieläisten liitto|Rautatieläisten liiton]] Oulun osastoa vuonna 1906<ref name="esk1" /> ja toimi myöhemmin liiton Oulun piirin puheenjohtajana. Vuonna 1917 hänestä tuli Ouluun perustetun Työväen neuvoston sihteeri.<ref name="KB" /> Neuvosto nimitti hänet myös edustajakseen kaupungin poliisilaitokselle.<ref>Ala-Häivälä 2000, s. 17.</ref>
 
Kallinen oli jo nuorena omaksunut [[pasifismi]]n aatteen.<ref name="KB" /> Hän vastusti [[Punakaarti|työväenkaartin]] aseistamista<ref name="A19">Ala-Häivälä 2000, s. 19–21.</ref> ja väkivaltaisen vallankumouksen aloittamista, mutta joutui työväenliikkeen luottamustoimiensa vuoksi silti mukaan [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] tapahtumiin.<ref name="KB" /> Valkoisten joukkojen lähestyessä punaisten hallitsemaa Oulua Kallinen lähetettiin heitä vastaan toimimaan neuvottelijana punaisten ja valkoisten välillä.<ref name="A19" /> Hän pyrki rauhanomaiseen ratkaisuun,<ref name="A19" /> ja lupasi valkoisille jopa omalla hengellään vastata siitä, että punaisten aseet luovutettaisiin maan lailliselle hallitukselle.<ref name="KB" /> Neuvottelut jäivät kuitenkin tuloksettomiksi. Kun valkoiset muutamaa päivää myöhemmin [[Oulun valtaus|valtasivat Oulun]], aseettomana ketjun eteen marssinut Kallinen pidätettiin.<ref name="A19" /> Johtavan asemansa vuoksi hänet tuomittiin kuolemaan aluksi kenttätuomioistuimessa, mutta valkoisten komendantti jätti tuomion allekirjoittamatta. Kallinen muisteli haastattelussaan:
Rivi 31:
Kallinen aloitti vuonna 1924 uuden uran edistysmieliseen osuuskauppaliikkeeseen kuuluneen [[Kulutusosuuskuntien Keskusliitto|Kulutusosuuskuntien Keskusliiton]] (KK) palveluksessa. Ensimmäiset kolme vuotta hän toimi kiertävänä valistuspuhujana levittämässä tietoutta osuuskauppatoiminnasta. Vuonna 1927 hänet nimitettiin KK:n valistusosaston hoitajaksi ja päälliköksi, ja hän hoiti tätä tehtävää aina vuoteen 1955 asti. Hän tuli tunnetuksi mestarillisena puhujana, jonka puheissa runsas tiedollinen sisältö yhdistyi elävään puhujantaitoon. Hänen paatokselliset puheensa saattoivat käsitellä laveita ihmiselämään liittyviä aiheita ja niissä korostui hänen [[Humanismi|humanistinen]] sanomansa. Kallinen ryhtyi myöhemmin hyödyntämään valistustyössä myös modernia tekniikkaa, kuten radiota ja elokuvaa.<ref name="KB" /> Kallinen oli puhutun ja kirjoitetun sanan mestari.<ref name=leppanen/> Painettua sanaa hänen tuotannossaan edustavat neljä osuustoiminnallista ja neljä elämänfilosofista teosta. Hän kirjoitti satamäärin artikkeleita eri alojen lehtiin. Puheita hän ehti pitkän elämänsä aikana pitää tuhansittain.
 
[[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana Kallinen kuului [[rauhanoppositio]]n kannattajiin ja oli yksi niin sanotun [[kolmenkymmenenkolmen kirjelmä]]n allekirjoittajista.<ref name="KB" /> Hän toimi myös juutalaispakolaisten asioita hoitaneen komitean puheenjohtajana.<ref name="esk1" /> Sodan jälkeen hän oli mukana [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|Suomen Kansan Demokraattisen Liiton]] (SKDL) perustamisessa,<ref name="esk1" /> mutta osallistuijäi kuitenkin politiikkaanlopulta myös sen jälkeenitse [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosiaalidemokraattiensosiaalidemokraattiseen puolueeseen]] edustajana(SDP)<ref name="demari">Antti Vuorenrinne: [http://www.demari.fi/kulttuuri/kirjallisuus/1595-yrjo-kallisen-paluu Yrjö Kallisen paluu] Demari.fi 25.5.2011. Viitattu 23.20.2012.</ref>. Kallinen asetettiin häneltä itseltään lupaa kysymättä SDP:n ehdokkaaksi [[Eduskuntavaalit 1945|vuoden 1945 eduskuntavaaleissa]] ja hänet valittiin eduskuntan [[Satakunnan vaalipiiri|Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä]].<ref name="esk1" /> Seuraavana vuonna hänet kutsuttiin [[Pekkalan hallitus|Pekkalan hallituksen]] puolustusministeriksi. Tunnetun sodanvastustajan nimittämisellä puolustusministeriksi pyrittiin vakuuttamaan [[Neuvostoliitto]] Suomen rauhantahtoisuudesta.<ref name="KB" /> Kallinen oli suostunut tehtävään sillä ehdolla, että puolustusvoimien sotilaalliset tehtävät, kuten koulutus, kokoonpano ja täydennykset, siirrettiin pääministeri [[Mauno Pekkala]]n alaisiksi.<ref name="teosofia">Kirsti Elo: [http://www.teosofia.net/muut/kallinen-ajatuksia.htm#taistele Esipuhe "Yrjö Kallisen puheenvuoroja Teosofisessa Seurassa"-teokseen] Teosofia.net.</ref><ref name="esk1" /> Kallinen oli 1946–1948 puolustusministeriyden ohella myös [[Kansliaministeri|ministeri valtioneuvoston kansliassa]]. Lisäksi hän toimi [[Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä|SDP:n eduskuntaryhmän]] puheenjohtajana.<ref name="em" /> SotienHän jälkeisinäei vuosikymmeninätosin Kallisenviihtynyt sodanvastaisella ja ihmisyyden sanomaa korostaneella ajattelulla on sanottu olleen laajempaakin vaikutusta Suomessa, esimerkiksi 1960-luvulla levinneeseen [[aseidenriisunta]]-ajatteluun. Häntä sanottiin vanhoilla päivillään myös Suomen työväenliikkeen omaksitunnoksipuoluepolitiikassa.<ref name="KBdemari" /> Kallinen tosin tuli välilläsotien jälkeen huonosti toimeen SDP:n oikeistosiiven nuorien johtajien kanssa. Kun hänet puolueen hajaannuksen aikana otettiin täyte-ehdokkaaksi [[Eduskuntavaalit 1958|vuoden 1958 eduskuntavaaleihin]], puoluejohto ei päästänyt häntä puhumaan näkyviin tilaisuuksiin.<ref name=leppanen>Veli-Pekka Leppänen, Yrjö Kallinen, Vuosisatansa näkijä ja kokija, Helsingin Sanomat, 30.3.2011 sivu C 3. [http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Yrj%C3%B6+Kallinen+vuosisatansa+kokija+ja+n%C3%A4kij%C3%A4/HS20110330SI1KU03hrj Artikkelin verkkoversio]</ref> Kallisen poliittista aatetta hänen vanhoilla päivillään on luonnehdittu [[Eduard Bernstein|bernsteinilaiseksi]] sosialismiksi.<ref name="demari" />
 
Kallinen toimi [[Työväen Sivistysliitto|Työväen Sivistysliiton]] varapuheenjohtajana 1940–1947 ja puheenjohtajana 1947–1965.<ref name="KB" /> Hänellä oli paljon muitakin luottamustoimia. Hän kuului muun muassa [[Suomen YK-liitto|Suomen YK-liiton]] hallitukseen, [[valtion elokuvalautakunta]]an ja [[valtion kansansivistyslautakunta|kansansivistyslautakuntaan]], [[Elanto|Osuusliike Elannon]] edustajistoon ja [[Tammi (kirjankustantamo)|kustannusyhtiö Tammen]] johtokuntaan. Lisäksi hän oli [[Suomalaiset Intian ystävät]] ry:n puheenjohtaja, [[Suomalais-amerikkalainen yhdistys|Suomalais-amerikkalaisen yhdistyksen]] keskushallituksen varapuheenjohtaja ja kuului [[Helsingin vapaa-ajattelijat]] ry:n johtokuntaan.<ref name="em" /> Kallinen palkittiin opetusneuvoksen arvonimellä vuonna 1957.<ref name="KB" />
 
Sotien jälkeisinä vuosikymmeninä Kallisen sodanvastaisella ja ihmisyyden sanomaa korostaneella ajattelulla on sanottu olleen laajempaakin vaikutusta Suomessa, esimerkiksi 1960-luvulla levinneeseen [[aseidenriisunta]]-ajatteluun. Häntä sanottiin vanhoilla päivillään myös Suomen työväenliikkeen omaksitunnoksi.<ref name="KB" /> Hän esiintyi vielä vanhoilla päivillään vireänä. Monet muistavat pitkänäperjantaina 1971 televisiossa lähetetyn [[Hilkka Pietilä]]n toteuttaman Kallisen haastattelun ''Elämmekö unessa'' merkittävänä kokemuksena.<ref name="demari" />
 
== Ajattelu ==
=== Filosofia ja uskonto ===
Kallinen kiinnostui jo nuorena uskonnonfilosofisista kysymyksistä ja varsinkin itämaisista uskonnoista ja filosofiasta.<ref name="KB" /> Hänestä tuli idän uskontojen ja ajattelutapojen syvällinen ymmärtäjä ja tulkki. Hän muun muassa kokosi ensimmäisen suomenkielisen esityksen [[zen|zen-buddhalaisuudesta]]. Se ilmestyi vuonna 1944 nimellä ''Zen, idän sanoma valaistuksesta''. Suuresti ihailemassaan [[Intia]]ssa Kallinen kävi kerran, osallistuessaan vuonna 1949 [[kveekari|kveekarien]] kutsumana kansainväliseen rauhankongressiin<ref name="teosofia" />.
 
Kallinen kiinnostui varhain myös [[teosofia]]stateosofiasta. Ollessaan alle kahdenkymmenen Kallinen oman kertomansa mukaan koki mystisen "valaistuksen" ollessaan kävelemässä Oulun Kangaspolulla ja katsoessaan erästä vastaantulijaa silmiin.<ref name="teosofia">Kirsti Elo: [http://www.teosofia.net/muut/kallinen-ajatuksia.htm#taistele Esipuhe "Yrjö Kallisen puheenvuoroja Teosofisessa Seurassa"-teokseen] Teosofia.net.</ref><ref name="teosofia" /> Vuonna 1969 hän muisteli tapausta näin: ”''...ja yhtäkkiä salamana näin edessäni mysteerin, sanomattoman pohjattoman ihmeen''”.<ref name="lehti" /> Kallinen liittyi vuonna 1909 pari vuotta aiemmin perustettuun [[Teosofinen Seura|Suomen teosofiseenTeosofiseen seuraanSeuraan]], kiersi sen luennoitsijana sekä lähettinä ja perusti jo nuorena Ouluun teosofisen Aatto-loošin. Myöhemmin hän osallistui Helsingissä Uranus- ja Septima-loošien perustamiseen ja toimi jälkimmäisen puheenjohtajana 1941–1953. Hän myöstoimi lisäksi vuodesta 1922 alkan vuosikymmenten ajan Suomen Teosofisen Seuran varapuheenjohtajaksi ja myöhemmin hänet kutsuttiin sen kunniajäseneksi. Kallinen [[Kirkosta eroaminen|erosi kirkosta]] ja liittyi takaisin siihen – kahdesti.<ref name="teosofia" />
 
Kallinen ei kuitenkaan sitoutunut mihinkään oppiin tai uskontokuntaan, vaan paremminkin etsi niitä yhdistäviä piirteitä. Uskontojen oppeja tärkeämpää hänelle oli se, mitä ne saavat maailmassa aikaan. Tässä mielessä hän oli nimenomaan sillanrakentaja erilaisten katsomusten ja ajattelutapojen välillä.{{Lähde|1. huhtikuuta 2011}} Tämän on arvioitu olleen myös eräs leimallinen piirre Kallisen poliittiselle toiminnalle: yhteiskunnallisissa kysymyksissä hän pyrki löytämään yhteisiä nimittäjiä eri poliittisten ryhmittymien välille<ref name=salminen>Salminen 2011, s. 263.</ref>.
Rivi 83 ⟶ 85:
Yrjö Kallisen elämä oli monissa suhteissa täynnä [[paradoksi|paradokseja]]. Hän sai nuorena neljä kuolemantuomiota ja kuitenkin eli lähes 90-vuotiaaksi. Kansalaisluottamuksensa menettänyt pasifisti kohosi puolustusministeriksi. Vain kansakoulun käynyt itseoppinut kokosi poikkeuksellisen laajan tietomäärän ja kielitaidon ja sai opetusneuvoksen arvonimen.
 
Oulun [[Raksila]]n Pikkukankaalle pystytettiin vuonna 1986 Kalliselle omistettu muistomerkki, [[Laila Pullinen|Laila Pullisen]] veistämä abstrakti [[ympäristö]]taideteos ''[[Valaistuksen tie]]''. Teos sijaitsee paikallalähellä paikkaa, jossa Kallinen koki valaistuksennuorena valaistuksensa.<ref>[http://oulu.ouka.fi/taidemuseo/veistos/veistoshaku/lisatietoa/pullinen_l_lisa.html Valaistuksen tie, 1986] Oulun taidemuseo.</ref><ref name="demari" /> Muistomerkki rahoitettiin Kallisen rahaston toteuttamalla kansalaiskeräyksellä.<ref name="demari" />
 
Vuonna 1995 sai ensi-iltansa paljon huomiota herättänyt [[Esa Kirkkopelto|Esa Kirkkopellon]] kirjoittama näytelmä ''Yrjö Kallisen valaistuminen''.<ref name="teosofia" /> Sitä on sanotu yhdeksi vuosikymmenensä tärkeimmistä teatteriesityksistä.<ref>[http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/tyovaenliikkeen-legenda-yrjo-kallinen-nostaa-paataan-uudessa-kirjassa-ja-youtubessa Työväenliikkeen legenda Yrjö Kallinen nostaa päätään uudessa kirjassa - ja Youtubessa] Suomen Kuvalehti 9.10.201l.</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Yrjö_Kallinen”