Ero sivun ”Fránchthin luola” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p fix |
p fix |
||
Rivi 1:
{{Korjattavat 2012|367}}
[[Kuva:Franchthi Cave.jpg|thumb
'''Franchthin luola''' (myös ''Frankhthin luola'', Kreikaksi: Σπήλαιον Φράγχθη) on [[Kreikka|Kreikassa]] [[peloponesos|Peloponnesoksella]] [[Argolis]]in niemimaalla sijaitseva luola, josta on tehty [[kivikausi|varhaiskivikautisia]] metsästykseen, [[keräilykulttuuri|keräilyyn]], kalastukseen ja maanviljelyyn liittyviä löytöjä. Luolassa asuttiin ajoitusten mukaan noin 20000-3000 eaa<ref name="Franchthi_ Cave_UK">[http://www.mnsu.edu/emuseum/archaeology/sites/europe/franchthicave.html Franchthi Cave
== Historia ==
Argoliksen niemimaalla sijaitsevassa Frankhtin luolassa on tehty tutkimuksia, joiden avulla voidaan yrittää rakentaa kuvaa varhaisesta kivikautisesta elämästä Balkanilla. Tehtyjen ajoitusten mukaan Franchthin luola asutettiin [[myöhäispaleoliittinen|myöhäispaleoliittisella]] kaudella viimeistään 20000 eaa ja hylättiin keskineoliittisella kaudella 3000 eaa. Luolan varhaisimmat asukkaat lienevät olleen tyypillisiä myöhäispaleoliittisia [[metsästäjä-keräilijä|metsästäjä-keräilijöitä]].
Luolan varhaisin kerrostuma osuu [[Viime jääkauden loppuvaihe|jääkauden loppuvaiheeseen]] aikaan noin 23000-11000 eaa. Elämä oli samanlaista kuin muuallakin, keräiltiin villejä kasveja, metsästettiin, kalastettiin jne ja luultavasti liikuttiin vuodenaikojen mukana<ref name="Camp_Fisher_2004_26">''Antiikin Kreikan maailma'', John Camp Elizabeth Fisher, Otava 2004, ISBN 951-1-19249-3, Alkuteos ''Exploring The World of the ancient Greeks'', Thames and Hudson Ltd London 2002, s. 26</ref>. Tuolloin keräiltiin villiä viljaa, palkokasveja ja pähkinöitä<ref>Camp&Fisher 2004, s 27</ref> sekä metsästettiin. Työkalut olivat mm luusta, kvarstista ja piikivestä. Ilmasto lämpeni 11000-9000 eaa jolloin maisemaan ilmestyi puita. Metsästäjät metsästivät paleoliittisella kaudella mm biisoneja ja villejä saksanhirviä.
Noin 11000 eaa ilmestyivät luolan asukkaiden ruokavalioon mm [[pistaasipähkinä|pistaasipähkinät]], [[manteli]] ja [[Linssi (kasvi)|linssit]], 10500 eaa villiohra ja villivehnä. Näihin aikoihin maanviljely kehittyi Lähi-idässä. 7300 eaa [[herne]] ja villipäärynä. Nämä saattavat viitata varhaisin yhteyksiin muualle, ehkä Vähään-Assiaan ja ehkä jopa pohjimmiltaan [[Lähi-itä]]än tai sitten näiden syötävien kasvien ilmestymiseen kasvillisuus- ja ilmastonmuutosten tuomina. Kaksi edellä mainituista kasveista kasvaa [[Vähä-Aasia]]ssa.
Noin 7250 myöhäismesoliitin alussa<ref>Camp&Fisher 2004, s 27</ref> tai 6500 eaa ilmestyi 80 km päästä [[Melos|Melokselta]] tuotu [[obsidiaani]] tänne. Obsidiaanista saa työstettyä hyviä kivityökaluja ja -aseita. Mainittakoon, että [[Neoliittinen Lähi-itä|samoihin aikoihin Lähi-Idässä]] ja Vähä-Aasiassa käytiin laajaa [[Lähi-idän varhainen obsidiaanikauppa|obsidiaanikauppaa]]. Villiohra ja villivehnä yleistyivät vuoden 7000 eaa jälkeen. Luolaan ilmestyi n 6500 eaa. myös runsaasti kalanluita, joka viittaa luolan asukkaiden liikkuneen kaukana merellä<ref>Camp&Fisher 2004, s 27</ref>. Näihin aikoihin Anatolian kivikautinen kulttuuri levittäytyi länteen<ref>[http://context-database.uni-koeln.de/map.php?mapM=1&AN=1&Zeit=5 Period 4b - PPNC/earliest PN] radiocorbon CONTEXT database</ref><ref>[http://atil.pagesperso-orange.fr/atil/xxx.htm CARTES DU PROCHE-ORIENT NEOLITHIQUE]</ref><ref>[http://atil.pagesperso-orange.fr/atil/yyy.htm CARTES DE L'EUROPE NEOLITHIQUE]</ref>.
Merenkulku enteili neoliittisten ajan merkkien leviämistä Fankhitin luolan seuduille noin 6000 eaa<ref>Camp&Fisher 2004, s 26, s 27</ref>. Neoliittinen aika toi maanviljelyn ja karjanhoidon.
== Luolan asutuskaudet ==
:[[Myöhäispaleoliittinen]]: 20000 eaa - 8300 eaa
:[[Μesoliittinen]]: 8300
:[[Neoliittinen]]: 6000
::Varhaisneoliittinen: 6000
::Keskineoliittinen: 5000 - 4500
::Myöhäisneoliittinen: 4500
::Neoliittisen kauden loppuvaihe: 4000
== Viitteet ==
|