Ero sivun ”Hippiliike” versioiden välillä

[[Tiedosto:Flower-Power Bus.jpg|thumb|210px|”Flower Power” -pakettiautot olivat hippiliikkeen ulkoisia tunnuksia.]]

 

 

==Historia==

===Tulevan nuorisokulttuurin taustat===

 

 

[[Tiedosto:Jlbedin3.JPG|thumb|left|230px|[[Timothy Leary]] [[John Lennon]]in ja tämän vaimon [[Yoko Ono]]n kanssa ”Give Peace a Chance” -kappaleen levytystilaisuudessa.]]

 

Hippiliikkeen katsotaan kiteytyneen ja saaneen nimensä [[San Francisco]]ssa sijaitsevassa [[Haight-Ashbury]]n kaupunginosassa noin vuosina 1965–1966. Myös [[Kalifornia]]n toiseen suurkaupunkiin, [[Los Angeles]]iin, muodostui hippiyhteisö. Haight-Ashburyn löysivät 1960-luvun alkupuolella [[beatnik]]it, jotka olivat paenneet pois läheiseltä [[North Beach (San Francisco)|North Beachilta]] vuokrien nousun ja lisääntyvän [[turismi]]n jaloista.<ref name="Ashbury">{{Verkkoviite|Osoite=http://findarticles.com/p/articles/mi_g1epc/is_tov/ai_2419100552/|Nimeke=Hiaght-Ashbury |Tekijä=Michael Baers|Viitattu =17.1.2011|Kieli={{en}}}}</ref> Paikka veti puoleensa myös yliopistokaupunki [[Berkeley (Kalifornia)|Berkeleyn]] radikaaleja, [[muusikko|muusikoita]] ja eri alojen taiteilijoita, ja siitä kehittyi vapaamielinen ja monirotuisten ihmisten täyttämä vastakulttuurin keskus. Tämä yhteiskunnasta vieraantunut yhteisö houkutteli joukkoonsa myös kotinsa monista eri syistä jättäneitä nuoria.<ref name="Hamppu">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.sky.org/julkaisut/hamppu/hamppu1.94/sanfrans.html |Nimeke=If You're Going to San Francisco|Julkaisu=Sky.org|Viitattu =21.11.2009}}</ref><ref name="Gene">{{Verkkoviite|Osoite=http://users.rowan.edu/~lindman/hippieintro.html|Hippie Generation|Nimeke=Hippie Generation|Tekijä=Huber, Adam & Lemieux, Chris & Hollis, Marlon|Viitattu= 16.1.2011|Kieli={{en}}}}</ref> 1800-luvulla rakennetut hatarat ja ränsistymään päässeet vuokratalot kelpasivat edullisuutensa takia asunnoiksi hipeille ja beatnikeille. Vuoden 1966 aikana hipeistä tuli Haight-Ashburyn suurin väestöryhmä.<ref name="Ashbury"/>

 

Ensimmäinen San Franciscon hippiyhteisön suuri tapahtuma oli [[Human Be-In]] -niminen katufestivaali tammikuussa 1967. Tilaisuutta mainostettiin suurin julistein ”Heimojen kokoontumisena”. Tarkoituksena oli yhdistää hipit, kansalaisoikeustaistelijat ja erilaiset radikaalit ryhmittymät toisiinsa. Näin yhdistyneellä vaihtoehtokulttuurilla uskottiin olevan paljon paremmat mahdollisuudet vaikuttaa tulevaisuuteen.<ref name="Lachman 341">Lachman s. 341.</ref> [[Golden Gate Park]]in nurmikoille levittäytyneet 30&nbsp;000 ihmistä seurasivat tapahtumaa kuunnellen paikallisten yhtyeiden [[acid rock|happorockia]] ja nauttien tarjolla olevaa ilmaista [[marihuana]]a. Tilaisuus ei yleisömenestyksestä huolimatta pystynyt yhdistämään vastakulttuurin eri ääripäitä toisiinsa.<ref name="Lachman 343">Lachman s. 343.</ref>

Kukkaistietoisuuden voimaa alettiin tietoisesti hyödyntää Human Be-inin saaman myönteisen vastaanoton jälkeen. Alun perin maanalaiset pienet lehdt kuten ''[[San Francisco Oracle]]'' ja Los Angelesista tuleva ''Free Press'' levisivät hippikulttuurin mukana maanlaajuisiksi. Ne antoivat täyden tukensa suunnitteilla olevalle [[Montereyn popfestivaali|Montereyn popfestivaaleille]].<ref name="Henderson 66">Henderson s. 66.</ref> Monterey Pop suunniteltiin epäkaupalliseksi tapahtumaksi, jota varten perustettiin tilapäinen [[organisaatio]] hoitamaan asioita musiikkipromoottorien sijasta. Monterey Popin johtokunnassa istuivat muun muassa [[Paul McCartney]], [[Brian Jones]], [[Mick Jagger]], [[Brian Wilson]] ja [[Donovan]].<ref name="Henderson 67">Henderson s. 67.</ref> Yksi konsertin esiintyjistä oli kitaristi [[Jimi Hendrix]], joka suoritti samalla läpimurtonsa [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]]. Tapahtuma järjestettiin 16.-18. kesäkuuta, ja se houkutteli yli 200&nbsp;000 kuuntelijaa paikalle.<ref name="Monterey">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.squidoo.com/monterey-pop-festival |Nimeke=Monterey pop festival|Julkaisu=Squidoo.com|Viitattu =14.11.2009.}}</ref>

 

[[Tiedosto:Oz-33-cover.jpg|thumb|left|Hippikulttuuri synnytti myös [[aikakauslehti]]ä. Yksi niistä oli [[Oz (lehti)|Oz-lehti]], joka ilmestyi ensimmäisen kerran [[Lontoo]]ssa vuonna 1967.<ref name="Oz">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.milesago.com/press/oz.htm|Nimeke= Oz|Julkaisu=Milesago.com|Viitattu =18.11.2009.}}</ref>]]

 

 

Kaupallisuus tunkeutui saman kesän aikana Haight-Ashburyyn. Turistien täyttämät bussit ilmestyivät katukuvaan. Uteliaat matkailijat halusivat nähdä kirjaviin vaatteisiin pukeutuneita hippejä ja tehdä ympäristöön yhä uusia tutustumiskäyntejä. Voimakas kaupallistuminen iski kyntensä myös psykedeeliseen musiikkiin ja niiden esittäjiin. Alkuperäiseen ajatukseen kuulunut ”tähteyden vierastaminen” alkoi vaihtua yhä useamman artistin kohdalla maineen, rahan ja suurten yleisömäärien tavoitteluksi. Markkinavoimat puristivat psykedeeliasta yhä viihteellisempää kulutushyödykettä.<ref name="Untenberger 424">Untenberger s. 424.</ref>

Monet San Franciscon hippiyhteisön jäsenet katsoivat jo vuoden 1967 syksyllä liikkeensä alkuperäisen idean vesittyneen niin paljon, että he järjestivät hippiliikkeen vertauskuvalliset hautajaiset Haight-Ashburyssä saman vuoden lokakuussa.<ref name="Lachman 302">Lachman s. 302.</ref>

 

Liike ei kuitenkaan kuollut, vaan saavutti suurimman laajuutensa kotimaassaan vuonna 1968, jolloin tehdyn tutkimuksen mukaan 0,2 prosenttia amerikkalaisista ilmoitti olevansa hippejä. Saman vuoden alkupuolella osa hipeistä organisoitui heihin liittyneiden vasemmiston opiskelijaradikaalien, vapautusliikkeiden [[aktivisti]]en ja taiteilijoiden kanssa perustaen kansainvälisen nuorisopuolueen YIP:n ([[Youth International Party]]), joka oli valmiimpi poliittiseen toimintaan ja tunsi sympatiaa [[Mustat pantterit|Mustia panttereita]] ja Helvetin enkeleitä kohtaan.{{Lähde|21. joulukuuta 2011}} Heitä johdatti vakaa usko, että kunkin yksilön tajunnanlaajennus johtaisi lopulta yhteiskunnalliseen muutokseen. YIP:n sosiaalinen protesti ei ollut kovin kapinahenkistä, vaan perustui käytännössä lähes täysin [[vandalismi]]n ja erilaisten ruokottomuuksien varaan.<ref name="Lachman 354">Lachman s. 354.</ref>

[[Tiedosto:Entrée de Christiania.jpg|thumb|240px|Sisäänkäynti Kristianian vapaakaupunkiin.]]

 

=== Huumausaineet ===

 

Tutkimuslaitosten laboratorioista ensin [[Hollywood]]in näyttelijöiden pirskeisiin ja 1960-luvun alkuvuosina Los Angelesin ja San Franciscon kaduille siirtyneestä LSD:stä tuli nopeasti hippiväestön suosikki. Sen ”tajuntaa laajentava” vaikutus innosti ainetta ottaneita uudistamaan matkansa oman mielensä syövereihin. [[Virkavalta]] ja nuorten vanhemmat olivat järkyttyneitä uudesta muoti-ilmiöstä, ja Kalifornian osavaltio puuttuikin asiaan kieltäen LSD:n käytön lokakuussa 1966. Toimenpide osoittautui kuitenkin hyödyttömäksi, sillä ainetta alettiin valmistaa laittomasti. Suuria määriä ”maanalaisten” tuotantopisteiden tuotteita virtasi popkonsertteihin ja vastaaviin tapahtumiin.{{Lähde|21. joulukuuta 2011}}

- Yhdysvaltalainen [[Jefferson Airplane]] yhdisti kappaleessaan ”[[White Rabbit]]” huumeidenkäytön ja [[Lewis Carroll]]in luoman lasten fantasiaseikkailun ''[[Liisa Ihmemaassa]]''.<ref name="Alice">{{Verkkoviite|Osoite=http://mercurie.blogspot.com/2008/03/white-rabbit-by-jefferson-airplane.html|Nimeke=White Rabbit by Jefferson Airplane|Julkaisu=Shroud of Thoughts|Viitattu=15.1.2011|kieli={{en}}}}</ref> </div>

 

 

Hippiliikkeen ja huumekulttuurin voimakkaaseen leviämiseen vaikuttivat monet eri seikat. Matkailun lisääntyminen, entistä tehokkaammaksi muuttunut tiedonvälitys television ja radion välityksellä sekä nuorisokulttuurien [[globalisoituminen]] olivat kaikki vaikuttamassa huumeiden käytön yleistymiseen ympäri maailmaa.<ref name="James">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.psychedelic-library.org/grinspoo.htm|Nimeke=Psychedelic Drug in the 20th Century|Tekijä=Grinspoon, Lester & Bakalar B. James|Viitattu=16.1.2011|Kieli={{en}}}}</ref>

Aluksi hippikulttuuriin kuuluneet huumeet liikkuivat suurelta osalta taiteilija- ja muusikkopiireissä. Helsingissä toimivat underground-ryhmät olivat omanneet hippien arvoja ja ideologiaa ja koostuivat ihmisistä, jotka olivat aiemmin kokoontuneet yhteen muun muassa [[Eino Leino]]n patsaalla. Osa oli myös matkustellut Euroopassa, kuten [[Tanska]]ssa ja Englannissa, ja saanut vaikutteita sikäläisistä nuorisokulttuureista. Vuonna 1967 hippikulttuuri, [[avantgarde]]taide ja kulttuuriradikalismi nousivat tärkeimmiksi yhdistäviksi tekijöiksi.<ref name="Lindfors & Salo 12-13">Lindfors & Salo s. 12–13.</ref> Joukko ryhmän edustajia vuokrasi 1968 keväällä [[Kansallis-Osake-Pankki|KOP:lta]] Lönnrotinkadulla sijainneen talon. Siellä järjestettiin konsertteja, näytettiin filmejä tai kokoonnuttiin muuten vain yhteen. Osa tapahtumiin osallistuneista asui paikalla vakituisesti muun asunnon puutteessa. Saman syksyn aikana asukkaille tuli erimielisyyksiä, kun he yrittivät etsiä yhtenäistä linjaa toiminnan organisoimiseksi. Huoltopoliisi vaati talon vuokrasopimuksen purettavaksi epämääräisen aineksen lisääntyessä ympäristössä.<ref name="Lindfors & Salo 43-45">Lindfors & Salo s. 43–45.</ref><ref name="Lindfors & Salo 51, 57">Lindfors & Salo s. 51, 57.</ref> Poliittinen osallistuminen oli vilkkaimmillaan kesällä 1968, jolloin lähinnä Yhdysvaltoja vastaan suunnatut mielenosoitukset olivat lähes jokaviikkoisia.<ref name="Lindfors & Salo 51, 55, 57">Lindfors & Salo s. 51, 55, 57.</ref> Marraskuussa 1968 radikaalit opiskelijaryhmät [[vanhan valtaus|valtasivat vanhan ylioppilastalon]].<ref name="Arena">{{Verkkoviite|Osoite=http://areena.yle.fi/video/358407 |Nimeke=Ylen uutiset 50 vuotta: Vanhan ylioppilastalon valtaus|Julkaisu=Arena.yle.fi|Viitattu=16.1.2011}}</ref>

 

 

Suoraan hippien vastakulttuurista ammensi ideansa ''[[Hair]]''-musikaali, jonka suomalainen kantaesitys oli [[Tampere]]ella 6. elokuuta 1969. ''Hair'' oli peräisin Yhdysvalloista, missä se oli alkanut pyöriä [[Broadway (teatteri)|Broadwaylla]] vuotta aiemmin. Musikaalissa käsiteltiin huumeiden ja aseistakieltäytymisen lisäksi sellaisia aiheita kuten [[politiikka]], [[uskonto]], [[seksi]] ja eri rotujen tasa-arvo.<ref name="Jake 202">Nyman s. 202.</ref> Tosin alkuperäisiä teemoja jouduttiin pyöristämään ennen [[Tampereen Popteatteri]]n ensi-esitystä. Musikaalista tuli suuri menestys, ja sen ronski kielenkäyttö ja alastonkohtaukset herättivät tunteita puolesta ja vastaan. Tieltä väistyvän vuosikymmenen teemoista näyttämötaidetta tehnyttä ''Hairia'' esitettiin eri puolilla Suomea vuosina 1969–1971 kaikkiaan 250 kertaa.<ref name="Hair">{{Verkkoviite|Osoite= http://nettisivut.net16.net/teatterista/hair.html|Nimeke= Jyri Pennanen: Hair - hiukset|Julkaisu= net16.net|Viitattu= 29.11.2009}}</ref>

== Perintö ==

[[Tiedosto:RussianRainbowGathering 4Aug2005.jpg|thumb|left|200px|Esimerkki stereotyyppisestä hippiulkonäöstä. Kuva Venäjän [[Nezhitino]]ssa vuonna 2005 järjestetystä Rainbow Gathering -tapahtumasta.]]

Alkuperäisen hippiliikkeen katsotaan hiipuneen pois 1970-luvun alussa. 1960-lukulainen protestiliike ja poliittinen aktivismi heikentyivät, ja nuorisokulttuuriin tulivat toisenlaiset tyylit, muodit ja aatteet. Käsite ”hippi” on kuitenkin säilynyt käytössä. Sitä käytetään yhä melko yleisesti ihmisistä, jotka samaistetaan tai jotka samaistuvat ulkonäkönsä, musiikkimakunsa, aatteidensa tai elämäntapansa puolesta 1960-luvun hippeihin.<ref name="Way">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.hippy.com/modules.php?name=News&file=article&sid=9|Nimeke=The Way of Hippy|Julkaisu=Hippy.com|Viitattu=17.1.2011|kieli={{en}}}}</ref>

 

 

 

==Katso myös==