Versio 5. lokakuuta 2012 kello 23.05 muokkaa Tappinen (keskustelu \| muokkaukset) välityslautakunnan jäsenet, seulojat 103 463 muokkausta lähteettömät pois luettelosta ← Vanhempi muutos		Versio 21. lokakuuta 2012 kello 13.54 muokkaa kumoa Arla (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 39 162 muokkausta p fix Uudempi muutos →
Rivi 6: Tumman kappaleen albedo on pieni ja vaalean suuri. Täysin valoa heijastava pinta on valkoinen, ja sen albedo on 1,0 tai 100 %. Täysin musta imee eli absorboi kaiken siihen saapuvat säteilyn, ja sen albedo on siksi 0. Muiden väristen kohteiden albedot ovat tältä väliltä. Lisäksi eri värien heijastama säteilyjakautuma on monesti erilainen kuin vastaanotettu säteily. Albedoa käytetään muun muassa tähtitieteessä, säätieteessä ja laskettaessa vaikkapa Auringon taloa lämmittävää vaikutusta. == Albedo ja emissio == Albedon vastakohta on emissiokyky, joka mittaa kappaleen imemän, ja myös itse säteilemän säteilyn määrää. Huoneenlämpötilaisen kappaleen ulossäteily tapahtuu lämpösäteilynä. Rivi 21 ⟶ 20: == Geometrinen albedo ja Bondin albedo == [[Kuva:Enceladus from Voyager.jpg\|thumb~~\|right~~\|200px\|Saturnuksen [[Enceladus]]-kuun jääpinta heijastaa 99% saamastaan valosta, siis sen albedo on 0,99]] Yleensä taivaankappaleen albedosta puhuttaesa tarkoitetaan Bondin albedoa ''A'', joka on taivaankappaleesta heijastuneen ja sinne saapuvan säteilyn suhde.<ref>{{Verkkoviite \| Tekijä= Hannu Karttunen\| Nimeke=Albedo \| Ajankohta= \| Osoite= http://www.astro.utu.fi/zubi/solarsys/albedo.htm\| Julkaisija=Hannu Karttunen \| Viitattu=27. toukokuuta 2007 ~~\| Kieli=~~ }}</ref> Se on vaikea määrittää, koska silloin on mitattava kappaleen heijastus kaikkiin suuntiin, mikä on monestikin mahdotonta. Tämän takia monen taivaankappaleen Bondin albedo tunnetaan huonosti. Geometrinen albedo ''p'' on jonkin kappaleen valonheijastuskyky suoraan takaisin kohti valonlähdettä verrattuna kaikilla aallonpituuksilla heijastavaan levyyn, niin sanottuun [[Lambertin levy]]yn. Mattapintainen valkea seinä on lähellä Lambertin levyä. Monille asteroideille on helppo mitata geometrinen albedo. Geometrinen albedo voi olla ykköstä suurempi ja jopa ääretön jos kappale heijastaa peilinä takaisin tulosuuntaan. ~~Monille asteroideille on helppo mitata geometrinen~~ ~~albedo. Geometrinen albedo voi olla ykköstä suurempi ja jopa ääretön jos kappale heijastaa peilinä takaisin tulosuuntaan.~~ Maalle geometrinen albedo on 0,37, ja Bondin albedo 0,29. Joidenkin taivaankappaleiden geometrisia ja Bondin albedoja<ref>{{Verkkoviite \| Tekijä= \| Nimeke= Albedo\| Ajankohta= \| Osoite= http://hyperphysics.phy-astr.gsu.edu/hbase/phyopt/albedo.html\| Julkaisu = Hyperphysics \| Julkaisija= Georgia State University \| Viitattu= 27. toukokuuta 2007\| Kieli= {{en}} }}</ref> {\| Rivi 39 ⟶ 36: ! Bondin <br>albedo \|- \|Merkurius \|0,138 \|0,119 \|- \|Venus \|0,84 \|0,75 \|- \|Maa \|0,367 \|0,29 \|- \|Kuu \|0,113 \|0,123 \|- \|Mars \|0,15 \|0,16 \|- \|Jupiter \|0,52<ref>Hannu Karttunen- Olli Manner Tähtitaivas 2000, kartasto ja käsikirja s. 213</ref> \|0,34 Rivi 65 ⟶ 62: \|Saturnus \|0,47 {{lähde}} \|0,34 \|- \|Uranus \|0,51 {{lähde}} \|0,29 \|- \|Neptunus \|0,41 {{lähde}} \|0,31 \|- \|Pluto \|0,44-0,61 \|0,4 \|} == Heijastavuus riippuu eri tekijoistä == Kappaleen heijastavuus riippuu muun muassa valon tai muun säteilyn aallonpituudesta. Myös tulokulma vaikuttaa monesti heijastavuuteen huomattavasti. == Joitakin albedoja == ** [[Maa]] keskimäärin 0,39 (0,36-0,43)<ref>{{Verkkoviite \| Tekijä= \| Nimeke=Depletion of Solar Radiation \| Ajankohta= \| Osoite= http://www.tpub.com/content/aerographer/14312/css/14312_19.htm\| Julkaisija= Integrated Publishing\| Viitattu= 27. toukokuuta 2007\| Kieli={{en}} }}</ref> trooppinen sademetsä 0,07-0,15<ref name="Bradley_22">R.S. Bradley, Quaternary paleoclimatology;1985;Chapman&Hall;ISBN 0-412-53100-3; Table 2.4 ;s 22</ref> * [[ruohoaro]] 0,18-0,25<ref>Lunkka 2008, s. 25</ref> [[tundra]] 0,1-0,15, laajemmin 0,15-0,35<ref>Lunkka 2008, s 25</ref> tuore lumi laajasti 0,6-0,9<ref name="Lunkka_2008_28">Juha-Pekka Lunkka, Maapallon ilmastohistoria, Gaudeamus 2008, sivu 28</ref>, 0,65-0,80, Etelämantereella 0,8, jopa 0,8-0,9 sulava lumi 0,4<ref>Energiakäsikirja, Safa, sivu 33</ref>, 0,4-0,7 * [[vesi\|veden]] pinta 0,03 - 0,40 (jopa 0,80) (riippuu valon tulokulmasta) usein 0,035-0,09, joskus esitetään meren pinnalle 0,07-0,10<ref>Bradley, Quaternary Paleoclimatology, s. 22</ref> == Katso myös == [[Absorptio]] [[Emissio]] Rivi 103 ⟶ 97: == Viitteet == {{Viitteet}} [[Luokka:Sähkömagneettinen säteily]]

Ero sivun ”Albedo” versioiden välillä