Ero sivun ”Miinanraivaaja” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kippari10 (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Kippari10 (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 17:
Tarkoitukseen käytettiin sodanjälkeisessä raivausoperaatiossa etupäässä merivartioveneitä. Sitä mukaa kun veneveistämöt ehtivät, mukaan tuli myös kymmenmetrisiä ns. viittaveneitä; ne oli suunniteltu niin, että raivauksen päätyttyä veneet siirtyisivät merenmittaajien käyttöön. Näin kävikin; joitakin alkuperäisiä puisia viittaveneitä on vielä jäljellä, joskin veistämöt siirtyivät jo varhain lujitemuoviin ja tästä venetyypistä tulikin oikeastaan työveneiden perusmalli, jota rakennetaan edelleen. Näistä tyyppiesimerkkejä ovat turkulaisten p/v '''Otkantti''' ja naantalilaisten p/v '''Nunnalahti'''
 
Puhekielessä tyyppiä kutsutaan lempinimellä "viitavene"; 70-luvun alussa [[Uudenkaupungin Veneveistämö]] käytti tunnetuimmasta mallistaan nimikettä ''Kaikuvene'', joka viittasi merenmittauskäyttöön. Tästä mallista tuli erittäin suosittu niin [[Suomen Meripelastusseura]]n kuin eräiden palokuntienkin käytössä; useita palvelee edelleen (20062012). Malliesimerkkeinä Turunmaan Meripelastusyhdistyksen p/v '''Otkantti''' ja Naantalin Meripelastusyhdistyksen p/v '''Nunnalahti'''.
 
Jos miina oli kohonnut pintaan sellaisessa paikassa, että räjäyttäminen oli hankalaa, sitä koetettiin alkuaikoina purkaa; käytäntöä rajoitettiin sen jälkeen, kun kokenein purkajista, miinamestari Hugo Putto ja hänen venemiehensä saivat surmansa heinäkuussa 1947 ansoitetun venäläisen miinan räjähtäessä [[Rankki (saari)|Rankin]] eteläpuolella [[Kotka (kaupunki)|Kotkan]] lähellä. Tämän jälkeen miinat tuhottiin pääasiassa ampumalla, ellei se ollut kerta kaikkiaan mahdotonta.