Ero sivun ”Miinanraivaaja” versioiden välillä

Tarkoitukseen käytettiin sodanjälkeisessä raivausoperaatiossa etupäässä merivartioveneitä. Sitä mukaa kun veneveistämöt ehtivät, mukaan tuli myös kymmenmetrisiä ns. viittaveneitä; ne oli suunniteltu niin, että raivauksen päätyttyä veneet siirtyisivät merenmittaajien käyttöön. Näin kävikin; joitakin alkuperäisiä puisia viittaveneitä on vielä jäljellä, joskin veistämöt siirtyivät jo varhain lujitemuoviin ja tästä venetyypistä tulikin oikeastaan työveneiden perusmalli, jota rakennetaan edelleen. Näistä tyyppiesimerkkejä ovat turkulaisten p/v '''Otkantti''' ja naantalilaisten p/v '''Nunnalahti'''

 

 

Jos miina oli kohonnut pintaan sellaisessa paikassa, että räjäyttäminen oli hankalaa, sitä koetettiin alkuaikoina purkaa; käytäntöä rajoitettiin sen jälkeen, kun kokenein purkajista, miinamestari Hugo Putto ja hänen venemiehensä saivat surmansa heinäkuussa 1947 ansoitetun venäläisen miinan räjähtäessä [[Rankki (saari)|Rankin]] eteläpuolella [[Kotka (kaupunki)|Kotkan]] lähellä. Tämän jälkeen miinat tuhottiin pääasiassa ampumalla, ellei se ollut kerta kaikkiaan mahdotonta.