Ero sivun ”Vetysyanidi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.7.3) (Botti lisäsi: bg:Циановодород |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 27:
Joissain [[Yhdysvallat|USA:n]] osavaltioissa käytetyissä [[kaasukammio]]issa sinihappoa käytettiin surmaamaan teloitettava. Reaktiossa munan kokoinen määrä [[kaliumsyanidi]]a pudotettiin [[rikkihappo]]a sisältävään astiaan, jolloin tapahtui reaktio, joka vapauttaa sinihapon (HCN):
:2 KCN + H<sub>2</sub>SO<sub>4</sub> → K<sub>2</sub>SO<sub>4</sub> + 2 HCN (g)
==Myrkyllinen mutta käyttökelpoinen==
Sinihappo on erittäin myrkyllistä, mutta haihtumisen ja lämpöherkkyyden vuoksi sitä kertyy kuumennettuihin ja ruuaksi valmistettuihin karvasmanteleihin vain harmiton määrä. Sen sijaan kuumentamattomien karvasmanteleiden nauttiminen on erittäin vaarallista mahaan muodostuvan sinihapon vuoksi. Aikuisten vakavat myrkytykset ovat harvinaisia, mutta lapset voivat joutua vaaraan jo pienistä määristä kypsentämättömiä karvasmanteleita. Kuolemaan johtavan sinihappomyrkytyksen aiheuttava määrä ruumiinpainoon suhteutettuna on lapsille noin kymmennen ja aikuisille 50-60 karvasmantelia kiloa kohden, oireita aiheuttaa jo yksi karvasmanteli painokiloa kohti.
Karvasmantelin epämiellyttävä maku tavallisesti estää myrkytysvaaran. Terveysviranomaisten kanta onkin rauhoittava: karvasmanteli (Prunus amygdalus) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.[1] Mikäli altistus kuitenkin tapahtuu, myrkytyksen oireet, kuten oksentelu, mahakipu, nopeutunut hengitys ja takykardia ilmenevät viimeistään kahden tunnin kuluttua.[
==Sinihappo luonnossa==
Sinihappoa sisältävät karvasmantelin lisäksi monet muutkin yleisesti käytettyjen kasvien siemenet, lapakot tai kivet, joita ei käytetä ravinnoksi. Näitä ovat esimerkiksi ananas, aprikoosi, kirsikka, luumu, ja omena, mutta myös pellavansiemenet.
==Katso myös==
| |||