Ero sivun ”Avaruus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p Käyttäjän 218.39.233.165 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Quadriplegia tekemään versioon. |
||
Rivi 5:
Avaruus on lähes yksinomaan [[tyhjiö]]. Tyhjiötä täyttävä [[massa]] on [[pimeä aine|pimeässä aineessa]], [[tähti|tähdissä]] ja [[planeetta|planeetoissa]]. Tähtienvälisessä avaruudessa leijuu silti erittäin pienitiheyksisiä [[vety]]pilviä (tiheys on suuruusluokkaa yksi [[atomi]] kuutiosenttimetrissä) sekä [[fotoni|fotoneita]], [[neutriino]]ita ja muita [[alkeishiukkanen|alkeishiukkasia]]. Osa [[Tähtienvälinen aine|tähtienvälisestä aineesta]] on [[molekyyli|molekyyleinä]] ([[molekyylipilvi|molekyylipilvet]]) sekä pölyhiukkasina, joiden arvellaan koostuvan etupäässä [[grafiitti|grafiitista]] ja [[silikaatti|silikaateista]].{{lähde}}
Viimeisimpien [[WMAP]]-satelliitin tulosten mukaan kaikkeus on [[geometria|geometriselta]] rakenteeltaan [[euklidinen geometria|euklidinen]] eli tasomainen. Tästä ei vielä voida vetää suoraa johtopäätöstä siihen, onko avaruus ääretön vai äärellinen. On myös olemassa mahdollisuus, että maailmankaikkeus on sittenkin kaareva. Asiasta saadaan lähivuosina lisää tietoa, kun [[Planck-luotain]] lähetetään avaruuteen. Havaittavan kaikkeuden säteeksi arvioidaan noin 14 miljardia [[valovuosi|valovuotta]]. Maapallon sijaintia kaikkeudessa ei ole mielekästä määritellä, sillä tietyssä mielessä kaikkeuden jokainen [[Piste (geometria)|piste]] on samalla [[alkuräjähdys|alkuräjähdyksen]] tapahtumapaikka.
Suurin osa avaruuden massasta on nykytiedon mukaan niin sanottua [[pimeä aine|pimeää ainetta]]. Pimeän aineen koostumusta ei tiedetä tarkasti, mutta on arveltu, että se voisi koostua esimerkiksi [[neutriino]]ista, pienistä [[musta aukko|mustista aukoista]] tai toistaiseksi tuntemattomista alkeishiukkasista.{{lähde}}
| |||